Kuva otettu 22.3.2010
Aina joskus tulee mieleen illan koittaessa, että mitä tapahtui tänään. Päivä on ollut ihan kiva, mutta ei mitään erityistä ja mainittavaa tapahtunut. Siis arkea. Näin ajattelin juuri nyt. Eihän se noin ole. Pienet mitättömät hetket eivät vain jää muistamisen arvoisina mieleen. Tänään ne puristuivat muistista muistuttamaan.
Espoon Emman edessä 17.3.2011
Helsingin ytimessä 17.3.2011
Siitä huolimatta en saanut internettiä päälle. Jonotin uudestaan. Olin tekemässä vikailmoitusta, mutta nuorimies totesi, että väylä teille on auki. Kaikkia ne näkevätkin siellä linjan päässä. Onneksi tukka oli hyvin, mutta en ollut ehtinyt laittaa huulipunaa. Kunnes nappasin firefoxia ja kas kummaa reitti aukesi. Olipas tämä hyvä puhelu, kiitin ystävällistä nuorta miestä. Nyt pelittää taas. Ymmärrän internettiä, väsyttäähän se joskus, kun jatkuvasti pitää olla linjat kuumina tämän turhan ahkeran bloggaamisen takia. Niin se kai on.
Mannerheimintien taloja 17.3.2011
No kaupassa pysähdyin valitsemaan kuivattuja osterivinokkaita, ei ostereita vaikka niitäkin kalatiskissä oli. Vanhempi mies oli samalla asialla ja sitten syntyi sienikeskustelu, kuinka hän oli kerännyt kymmeniä litroja keltarouskuja Ruissalosta kesällä, suolannut ja syönyt ne jo kaikki.. Sitten tuli sairaskertomus oli trimmeri sydämessä, sokeri koholla ja terveyskeskukseen pitää jonottaa kuukausia. Kuuntelin ja kommentoin. Säälin tunne läikähti sydämessäni. Polkupyörällä liikkuu ja sillä vain ajelee. Vaistosin alkoholiongelman, yksinäisyyden ja sairaudet. Ollaan kiitollisia, että yhteydet ympäristöön pelaa ja lähellä on rakkaita ihmisiä.
Eli kaikenlaista tapahtui, hyvin kirjoitettu. Sulla on sana hallussa ;)
VastaaPoistaJuu,vaikka välillä väsyttää ja joku asia joskus turhauttaa, niin kiitollisuus kuitenkin mielessä tästä kaikesta arjesta, että yhteydet pelaa ja läheisiä rinnalla.
VastaaPoistaKaupunkikuvista taas niin tykkäsin.
Hyvin ja hauskasti kirjoitettu pakina päivän tapahtumista:) Kyllä harmittaa,kun tuollaista tapahtuu netin kanssa!
VastaaPoistaTuli hieman ikävä Helsinkiin näitä kuviasi katsellessa...
Elisa,
VastaaPoistaTapahtumaköyhänä arkipäivänä tapahtuu kuitenkin jotain, sitä ei vain tule noteerattua.
Rita,
Niin se on. Pitää vain muistaa.
Yaelian,
Helsingissä on mukava aina käydä, yhtä mukava on palata takaisin kotiin.
Sitä ajattelee, ettei mitään oo tapahtunut, muttakun alkaa miettimään koko päivää illalla, niin kuitenlkin on tapahtunut vaikka mitä, niinkuin sullekkin nyt!
VastaaPoistaNoi tietokonejutut on kurjia ja harmittavia!
Hyvää viikonloppua sulle!
Harakka,
VastaaPoistaKyllä joka päivälle riittää tapahtumista pienempää ja joskus suurempaa.
Kiitos samoin sinne.
Mukava, kun kerroit tuosta DNA:n palvelusta. Kävimme juuri avaamassa yhdelle läheisistä uuden laajakaistan. Otimme sen DNA:lta. Annoin ostaessmme palautetta siitä, että DNA palvelu on meille pelannut hyvin ne muutamat kerrat, kun olemme apua tarvinneet. Mukava oli kuulla samanlainen kokemus myös sinulta.
VastaaPoistaOli myös hieno kuulla, miten olit ihan varmaan tehnyt yhden ihmisen päivän onnellisesmmaksi. Kuulevat korvat, lämmin sydän.. Pientä, mutta niin suurta :)
mm,
VastaaPoistaNyt tosiaan yhteydet pelaavat internetissä.
Kun ihminen pysähtyy kohdalleni hänellä on asiaa,olen valmis kuuntelemaan. Tiedän, että muutama sanakin voi olla toiselle iso asia tai jopa ainoa kerta päivän aikana jutella jonkun kanssa.