Kun siivosin kirjahyllyä, vedin kaikki kirjat hylly hyllyltä ulos. Pyyhin pölyt jokaisesta kirjasta yksitellen. Käteeni osui kirja, jota en ollut lukenut. Syytä en tiedä. Ehkä joku on antanut kirjan, jonka olen nostanut samantien kirjahyllyyn, jonne se on unohtunut. Kesken siivouksen aloin selailla kirjaa. Se näytti mielenkiintoiselta.
Pöytään ja vuoteeseen, Laura Esquivel, s.30.9.1950 Mexiko, meksikolainen kirjailija
De la Garzan perheen karjatilaa hallitsee tyrannimaisesti Mama Elena, jolla on kolme tytärtä, Gertrudis, Rosaura ja Tita. Ensimmäiseksi luin tämän kirjan takakannesta. Sen jälkeen kirja vei minut karjatilalle ja suorastaan ahmin kirjan kannesta kanteen.
Ruoka ja keittiö liittyy oleellisena osana tähän kirjaan, jossa on rakkautta, vanhoihin perinteisiin liittyvää alistamista, ruokaohjeita ja kotoisia parannuskeinoja.
Näin aloitti kirjailija isotätinsä Titan reseptin mukaan. Joululeipäset; 1 tölkki sardiineja, 1/2 kg sianlihamakkaraa, 1 sipuli, oreganoa, 1 tölkki serranochiliä ja 10 vehnäsämpylää.
Näin aloitti kirjailija isotätinsä Titan reseptin mukaan. Joululeipäset; 1 tölkki sardiineja, 1/2 kg sianlihamakkaraa, 1 sipuli, oreganoa, 1 tölkki serranochiliä ja 10 vehnäsämpylää.
Jotta vältyt sipulia leikatessa kyyneleiltä, laita päälaelle pieni sipulirengas.
Tita oli perheen nuorin tytär, joka vanhan perinteen mukaan ei saa mennä naimisiin. Hänen tehtävänsä on huolehtia äidistään Mama Elenasta tämän kuolemaan saakka. Mama Elena on ankara ja peräänantamaton nainen. Hän tyrannisoi Titan elämää kuolemaansa saakka.
Tita rakastui Pedroon hyvin nuorena ja rakastavaiset halusivat mennä naimisiin. Mama Elena esti sen ja tarjosi tilalle tytärtään Rosauraa. Niinhän siinä kävi, että rakastavaiset eivät menneet naimisiin.
Kirjan tarina ajoittuu Yhdysvaltojen sisällissotaan 1861-65 ja sen jälkeiseen aikaan. Ruoka konkretisoi usein onnettoman rakkauden tuskaa ja seuraukset olivat arvaamattomia. Kirjassa kuvataan myös erikoisella tavalla rakkauden täyttymistä intohimon liekkien leimutessa näkyvällä tavalla.
Sisällissota pyyhkäisee karjatilan elämää muutamaan otteeseen. Vanhin tytär Gertrudis katoaa kodistaan omasta tahdostaan. Hän ratsastaa sotapäällikön mukana vapauteen äitinsä vaikutusvallasta. Kermaleivokset olivat Gertrudin herkkua. Niitä hänellä on mahdollisuus maistaa lähtönsä jälkeen vielä kerran, kun hän palaa generalana hautajaisiin entiseen kotiinsa.
Kirjan alkuperäinen nimi on käännettynä Kuin suklaa suhteessa veteen, ellei saa sitä, jota rakastaa, on kuin joutuisi tyytymään suklaan asemasta veteen.Tämä kirja on Laura Esquivelin esikoisteos. Se on käännetty 35 kielelle ja on ollut pitkään USA:n myyntilistojen kärjessä. Kirjasta on tehty myös elokuva Suklaata iholla, ohjaajana Alfonso Arau, jonka kanssa kirjailija oli naimisissa.
Kirjan ruokaohjeet ovat peräisin kirjailijan isotädin muistivihkoista. Kirjan ilmestymisen aikaan Lauran isä Alex eli ja asui vielä entisen karjatilan mailla.
Suklaata Titan ohjeen mukaisesti; 2 naulaa (2x 460g) Soconuscon kaakaota, 2 naulaa Maracaibon kaakaota, 2 naulaa Caracasin kaakaota, sokeria maun mukaan 4-6 naulaa. Kaakaot paahdetaan peltilevyjen päällä. Kaakao on paahtunut juuri sopivasti, kun siitä irtoaa rasvaa. Tämän jälkeen kaakao puhdistetaan siivilöimällä kuoret pavuista. Pavut jauhetaan kuuman kiven päällä ja lisätään sokeri. Muodostetaan levyjä ja jäähdytetään.
Seuraavaksi on katsottava elokuva Suklaata iholla.
Kirjan kustantaja on WSOY, suomentaja Sanna Pernu 1994. Kirja ilmestyi 1989
******
Pakinaperjantai 208. haaste = Elämän resepti
Jos joskus teet tuota suklaata, lupaan tulla syömään!
VastaaPoistaSuklaa iholla ei edes lihota. :)
VastaaPoistaKerroit tuost akirjasta niin kinnostavasti, että ainakin tuota elokuvaa pitäisi jotain etsiä.
Hieno pakina.
Suklaan makuun päästyä kannattaa myös katsoa elokuva Pieni suklaapuoti. Ja samalla tietenkin mutustella suklaata - tummaa tai vaaleaa, ihan oman maun mukaan.
VastaaPoistaTuo kirja on ihana;olen lukenut sekä suomeksi että espanjaksi.Ja elokuva on samoin ihana,toivottavasti löydät sen...
VastaaPoistaSusuPetal,
VastaaPoistaNo tänään tein After Eight suklaasta muffinseja, kyllä nekin olivat hyviä. Voi olla, että en ehkä suklaata tee, mutta jos teen lähetän kutsun.
Unelma,
Olettaisin, että elokuva saattaisi löytyä tai sitten laitan joulupukin etsimään. Joulunpyhinä on aikaa katsella elokuvia.
Kirja oli niin tempaava, että jos jostain rivarista löytyy kannattaa ostaa.
Ina,
Pieni suklaapuoti- sitä en ole nähnyt. Olisi tosiaan terveellisempää korvata suklaa elokuvilla. Ja vain muutama pala suklaata.
Yaelian,
Tosiaan kirjan alkukieli taitaa olla espanja. Minulle tuli melkein pakkomielle tuohon elokuvaan.
Kerro, jos löydät jostakin tuon elokuvan! Olen metsästänyt sitä vuosia. Amazonilta saa sen vain englanninkielisillä teksteillä ja arvelin sitä kielikylpyä liian vaikeaksi. Suomenkielisillä teksteillä ei ainakaan ole kuin korkeintaan kirjastoissa.
VastaaPoista-Paitsi että juuri löysin Viiden tähden elokuvadivarista, siellä on vieläkin.
Ihana löytö sinulla, täytyypä hankkia käsiinsä kyseinen kirja.
VastaaPoistaTodella hyvin keksitty yhdistää tämä elämänreseptikirja aiheeseen! Napakymppi.
VastaaPoistaLuin kirjan joskus 90-luvulla. Joitain himmeitä (mieli)kuvia siitä on jäänyt: Tita tekee jonkun tulisen reseptin ja intohimoissaan ratsastaa alastomana hevosella... muistanko väärin? On polttaa kaiken rakkaudenroihussaan. Tita teki ruuan eikä koskaan unohtanut sekoittaa tunteitaan yhdeksi ainesosaksi: ruokien jälkivaikutukset saattoivat olla järisyttäviä :)
Katriina,
VastaaPoistaOliko siellä nettikaupassa tätä elokuvaa, pitää käydä katsomassa. Luulin, että tämä on helppo nakki löytää, kiitos vinkistä.
kaanon,
Kannattaa lukea, se on mukava lukunautinto.
Kutuharju,
Se oli Gertrudis, joka söi Titan tulista ruokaa ja juoksi alastomana viljapeltoon, josta tulinen sotapäällikkö poimi ratsun selkään ja sille tielle Gertrudis jäikin. Tie vei sitten monien mutkien kautta takaisin ensirakastajan syliin eli Juanin syliin.
Rakkauden tuska ja -tuli teki keittiössä Titalle tepposia ruuan suhteen ja seuraukset olivat arvaamattomia.
Uusi tuttavuus minulle, mutta kuullostaa hurmaavalta. Täytyykin pitää silmät auki jospa vaikka elokuvan löytäisi. Täytyykin heti googlettaa :)
VastaaPoistaHurja urakka sinulla takana, suklaata se jo vaatiikin palkkioksi :)
Olipa sinulla aarre omassa kirjahyllyssä! Ja kun kerroit kirjan sisällön hauskasti, houkuttelee se ehdottomasti minuakin metsästämään kyseistä kirjaa..ja sitä suklaamuffinia kielenpäälle!
VastaaPoistaMarie Elisabeth,
VastaaPoistaKlikkailin illalla viiden tähden nettikauppaa,mutta en sieltä löytänyt.
Haen myös elokuvadvd:tä tästä.
Anna,
Suosittelen kirjaa ja suklaamuffinseja molempia.
Vaikka niitä Kotona-blogin mukaisia muffineja.
Sain kuulla, että tulevaisuudessa suklaa on yhtä arvokasta kuin kallein kaviaari tänä päivänä. Hui, miten minulle, suklaan rakastajalle, sitten käy?
VastaaPoistaPakinassasi ovat kaikki nautinnon ainekset: elämä, kirja, tarina, elämänopetus, suklaa. Kiitos.
Täällä on
VastaaPoistahttp://kauppa.elokuvadivari.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Elokuva/Products/0495
Ihana > kiitos makeasta tarinasta ja mielenkiintoisesta blogistasi!
VastaaPoistaJopa on reseptit! Taitaa olla niin vahvoja, etten rupea kokeilemaan, en edes tuota suklaajuttua.
VastaaPoistaMutta mielettömän mukavan pakinan kirjoitit, niin houkuttavan, että myös mieli tekee etsiä tuo kirja tai leffa.
Lastu,
VastaaPoistaHYvä suklaa muuttunee sitten harvojen herkuksi, kuten oikea kaviaarikin on nyt.
Se on totta, nautintoja ovat nämä elementit.
Katriina,
Minä löydän elokuvakaupasta vain tätä koskevia elokuvajulisteita ei elokuvia.
Olenko laittanut jotain väärin. Kun syötin käsin tuon pitkän linkin se ei löytänyt vastaavaa sivua ollenkaan.
Suvi,
Kiitos kommentista ja vierailustasi.
Kurkkasin myös blogiisi, pitää tulla uudemman kerran paremmalla ajalla.
aimarii,
VastaaPoistaReseptejä voi soveltaa tähän aikaan. Joululeipänen kuulosti ihan hampurilaiselta.
Kaakkaopapuja ei taida löytyä enää suklaan tekemiseen, silloin on tyydyttävä kaakaojauhoon.
Elokuvan minäkin katsoisin vielä mielelläni, jos sellainen löytyisi.
Arleena, olet oikeassa! Minä jo tilasinkin, kun luulin sen olevan pitkään hakemani elokuva. Näin sokeaksi sitä tulee ja näkee vain sen, mitä tahtoo nähdä.
VastaaPoistaOnneksi ei ollut kallis.
Katriina,
VastaaPoistaEi se juliste hullumpi ole, seinälle sen voi kehystää.
Suklaata! Siinäpä aine, jolla on välittömästi elämää parantava vaikutus. Todellinen onnen avain siis!
VastaaPoista