Samppalinnanmäki

Samppalinnanmäki on pinta-alaltaan 8,5 ha. Kukkulalle noustaan kuvan portaita, jotka lähtevät ylös Pyhän Olavin puiston kupeesta. Portaiden vieressä on kerrostalo, jonka katon räystäänalusiin kiinnitin huomiotani. Kuvan alareunassa on näyte kauniista kuvioinnista. Se on aikoinaan maalattu räystäisiin ja on hienosti säilytetty ennallaan. 

 

Laaja puisto on jakautunut kahteen osaan, kukkulan halkaisevat sekä Neitsytpolku-katu että 1900-luvulla  rakennetut rakennukset. Ensimmäisessä osiossa kukkulan korkeimmalle kohdalle on rakennettu näköalaterassi istuinpenkkeineen. Sinne on pystytetty v 1915  G A Petreliuksen muistolle patsas  Äiti ja lapsi. G A Petrelius oli lapseton liikemies, joka lahjoitti ja testamenttasi omaisuuttaan Turun kaupungin ympäristön kohentamiseksi ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Hän rahoitti Samppalinnan puiston rakentamista1900-luvun alussa. Puiston rakentaminen alkoi jo 1860-luvulla. Puiston kasvustolajike on laaja, puuvartisia lajikkeita on yli 60.  

 

Puiston reunamilla on kauniita vanhoja nikkarityylisiä taloja. Taustalla siintää naapurikukkulan, Vartiovuorenmäen, Tähtitorni. Puisto on suosittu virkistysalue kaupunkilaisten keskuudessa. Lukuisat portaat antavat hyvän vasteen kuntoilulle. 

Näköalat yli Turun kattojen ovat huikeat. Taustalla häämöttää Puolalanmäeltä Turun Taidemuseo. Samppalinnanpuistossa tehdään parasta aikaa saneerauksia, portaita kunnostetaan ja valaistusta parannetaan. Kaiken pitäisi olla valmiina syyskuun lopulla.

 

Alkavan syksyn kirpeässä säässä puut ovat vielä vehreitä. Puiston penkeille on mukava istahtaa levähtämään ja kuuntelemaan lintujen liverrystä.

 

Aikaisin keväällä ja myöhään syksyyn on avoinna Uimastadion, Samppalinnan maauimala. Se valmistui 1955 ja on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema. Taustalla häämöttää Samppalinnan tuulimylly.

Puistossa on myös havukasveja, sembramäntyjä ja kuusia. Oravat pitävät tästä puistosta, käpyjä riittää talvivarastoon saakka. Nakerreltuna niitä oli heitelty maahankin. 

 

Nyt olemme kulkeneet Paavo Nurmen puistotielle, joka on puiston toisessa osiossa. Ensimmäisenä eteen avautuu vanha tuulimylly.  Turussa oli aikoinaan lähes jokaisella kukkulalla tyylimyllyjä, joissa viljanviljelijät jauhattivat jauhonsa. Jäljellä on enää tämä mylly. Myllyn rakennutti 1859 laivuri Juho Antinpoika. Hän halusi jättää merimiehen hommat ja siirtyä mylläriksi. Myllyssä on neljä kerrosta, joissa jokaisessa ovat jauhavat kiviparit. Mylly ei kannattanut ja konkurssin jälkeen mylly siirtyi A Tengströmille, joka perusti paikalle myös leipomon. Kannattamattomana mylly lopetti toimintansa 1900-luvun alussa. Sen jälkeen siivet eivät ole pyörineet. Onneksi mylly on säilynyt, siipipaneelit on kerran uusittu. Hieman rapistunut se on tällä hetkellä. Toivottavasti säilytetään kunnostettuna edelleen.

Samppalinnan Kesäteatteri sijaitsee myllyn takana, hieman teatterin katto pilkistää taustalla. Tällä paikalla ei ole käyttöä kuin kesäisin kesäteatterin aikana. Paikalle soisi käyttöä ympärivuotisesti 

Samppalinnan myllyltä aukeaa syksyinen näkymä Kakolanmäelle. Päivän sateisuus näkyy kuvassa.

 

Kostea sääkään ei pilaa puiston vehmautta. Polkua edetään kohti Urheilupuistoa.

Edessä aukeaa Paavo Nurmi Stadion. Se on osa Urheilupuistoa. Tällä paikalla on ollut urheilukenttä jo vuodesta 1890 lähtien. Nykyinen Stadion vihittiin käyttöön  Paavo Nurmen syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi 1997. Urheilupuisto on muuttumassa Unelmapuistoksi. Tulossa on näköalatasanne, kulttuuripolku, istuinrymiä, painotalo muuttuu tulevaisuuden asukastaloksi, lintulammikot uusitaan. Aikomuksena on saada osa valmiiksi Turku kulttuuripääkaupunki 2012-vuodelle
Tähän päättyvät kierrokset Turun kukkuloilla. Yliopistonmäki, Aninkaistenmäki, Kerttulinmäki, Vartiovuorenmäki, Puolalanmäki, Kakolanmäki ja Samppalinnanmäki, löydät kukkulakierrokset sivupalkin otsikon Turun kukkulat-osiosta.