perjantai 10. syyskuuta 2010

Vetovoimia

 Syyshortensian vetovoimaa

Mies piirtää edessään olevalle valkoiselle koskemattomalle maalausalustalle kuvion ääriviivaa. Teoksen hahmottelu on alkamassa. Vasen käsi ohjaa viivaimen suuntaa ja oikea käsi on ojentuneena vetämään ensimmäistä viivaa.
Kiira näkee miehen paljaat hartiat ja voimakkaat lihakset jännittyneenä ohjaamassa käsiä. Valtava vetovoima valtaa hänen mielensä. Hän laskee kätensä miehen hartialle, sivelee untuvan kevyesti  alas olkapäälle. Hän tuntee käsivarren voimakkaan lihaksen kämmenessään. Vaistomaisesti hän kumartuu kohti miestä. Taivuttaa päänsä kohti miehen poskea ja laskee pehmeän, kutsuvan suudelman poskelle. Kädet valuvat alas miehen selkää pitkin.

Miehen kädet pysähtyvät, viivan veto keskeytyy. Hän katsoo hymyillen kohti Kiiraa, jonka kädet lepäävät edelleen miehen paljailla hartioilla. Suihkunraikas iho tuoksuu. Hartiasi ovat niin vetovoimaisen seksikkäät, oli aivan pakko koskettaa niitä, Kiira tunnustaa.

Myöhemmin.

Olohuoneesta kantautuu imurin kovaääninen surina. Imun vetovoima vetää pölyhiukkaset tehokkaasti imurin sisään. Kiira ei voi sietää tuota ääntä. Hän on juuri sanomassa pysäytä imuri, kun hän huomaa miehen puolittain kumartuneen asennon. Oikea käsi liikuttaa imurinvartta ympäri lattiaa. Kiira katselee mustan paidan peittämiä hartioita. Hän hillitsee itsensä eikä sano mitään.  On hiljaista, imuri on pysähtynyt.

*******

16 kommenttia:

  1. Onpa tuo syyshortensia kaunis!
    Kirjoitat niin kuvauksellisesti:-)

    VastaaPoista
  2. Semmoista se vetovoima, vaatii koskettamaan, tuntemaan..
    Syyshortensiat punastelevat nätisti.

    VastaaPoista
  3. Unelma,
    Syyshortensiat ovat nyt parhaimmillaan.

    Yaelian,
    Kiitos. Vetovoimasta on mukava kirjoittaa.

    Sirokko,
    Niin on, elämässä on vetovoimaa eri asioiden ja tunteiden mukaan.

    VastaaPoista
  4. Vetovoima tuo arkeenkin lumouksen. Mutta minunikäinen lukija ei ihan äkkiä osaa kuvitella, että imurin ääni, kun mies sitä kuljettaa, voisi olla sietämätön. Yritänkin muistella ;)
    Vaan onpa upea hortensia!!

    VastaaPoista
  5. Peikon miäleinen tarina. Koskettava :)

    VastaaPoista
  6. Sieltä se löytyy, mies maailmoissaan. Sietääkin ihailla.

    VastaaPoista
  7. Vetovoimainen postaus.
    Kaunis hortensia, meillä vielä aivan pikkuruinen mutta vetovoimainen kuten sinun.

    VastaaPoista
  8. Hyvä kuvaus. Tässä on sitä itteään eli seksiä:)

    VastaaPoista
  9. Hurmaavat hortensiat! Arjen vetovoima on elämän suola.

    VastaaPoista
  10. Marjattah,
    Lumousta tarvitaan päivittäin. Sen voi jopa imurin surina särkeä ellei tule huomanneeksi imuroijaa.

    isopeikko,
    Arvelinkin hieman, että peikolla on mielessä juuri tämä vetovoima.

    lepis,
    Eikös kuulukin katsella hieman sillä silmällä

    Kaanon,
    Vetovoimaa hän toi tähän.
    Jortensia ei ole omani, vaan ihailen sitä usein kävelylenkillä.

    Anja,
    Sinä sen uskalsit sanoa ääneen.

    Ina,
    Täysin samaa mieltä. Ilman vetovoimaa meno pysähtyy.

    Raija,
    Niin on, mutta hieman välttelit sitä toista vetovoimaa.

    VastaaPoista
  11. Miestä syventyneenä työhönsä onkin mukava katsella.
    Aina ei arvaa koskea, eikä sanoa mitään.
    Outoa kuinka se sama vetovoima saattaa joskus kadota kokonaan.

    Mahtava hortensia!

    VastaaPoista
  12. Mk,
    Hetken huomionantamiselle ovat useimmiten otollisia.
    Totta, se välillä laimenee.

    VastaaPoista
  13. Täälläpä on visuaalista vetovoimaa riittämiin, ehkä tuossa kahden välisessä vedossa on feromoneillakin jotain tekemistä vaikkei ihminen sitä välttämäti huomaa. Eläimet taas eivät aina esteettisistä signaaleista piittaa (paitsi mitä nyt riikinkukko/kana?naaraat..?), vaan niillä pelaa enempi se hajuvetovoima.

    VastaaPoista
  14. Kutuharju,
    Ne (hartiat) vain ovat niin hyvännäköiset. Ei siinä sen kummempaa.
    Eläimet menevät täysin vaistojensa varassa.

    VastaaPoista