Turun keskustassa vastaani käveli armeijanvihreään maiharitakkiin pukeutunut japanilainen miesturisti. Pyöreät ohutsankaiset silmälasit ja kaulassa kallis, hieno ja laadukas kamera. Sillä kameralla otetaan tarkkoja lähikuvia kaupunkien hienosta arkkitehtuurista. Kuvia maailmankuuluista kohteista, rakennuksista, pienintäkään yksityiskohtaa unohtamatta.Miesturisti pysäytti anteeksi pyydellen kysyen japanilaisittain englanniksi.
- Missä on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus.
Vakuudeksi hän kaivoi esille pienen vihon, johon oli kirjoitettu suomeksi Turun Sanomat.
Me seisoimme viidenkymmenen metrin päässä kyseisestä rakennuksesta. Osoitin sen hänelle.
Kiitosten jälkeen hän kulki kohti hakemaansa paikkaa.
Minua hävetti ja harmistutti. Tämä maailmankuulun arkkitehdin suunnittelema rakennus elää rappiokauttaan. Se on kaupunkilian peittämä, rappaukset ovat haljenneet, julkisivut kaipaavat kipeästi ehostusta. Turkuhan on EU:n kulttuuripääkaupunki vuonna 2011.
Turussa on toinenkin Alvar Aallon suunnittelema rakennus, kerroin siitä Keltaista -Aaltoa-blogissani vuosi sitten. Silloinkin kukkivat keltaiset syyshohdekukat.
Ellei näitä kahta Alvar Aallon suunnitelemaa rakennusta saada kuntoon vuoteen 2011 mennessä, Turku saa hävetä koko EU:n edessä. Tiedän, että arkkitehtuurista kiinnostuneet turistit tulevat etsimään noita rakennuksia.
Ymmärrän, että japanilaisturisti ei ollut löytänyt rakennusta sen rappiotilan takia. Voin vain kuvitella, mitä hän kertoo kotimaassaan näyttäessään valokuvia kuuluisan suomalaisen arkkitehdin suunnittelemasta rakennuksesta.
Minun piti kuvata tämä rakennus tänne, mutta en tietyistä syistä tehnyt sitä. Käykääpä katsomassa, kertokaa mitä näitte.
Tämä sinun kirjoituksesi on niin hyvä, että kannattaisi lähettää se Turun Sanomien toimitukseen. Ehkä siellä löytyisi joku, joka ryhtyisi toimeen.
VastaaPoistaYlipäänsä Turun tuleva kulttuurikaupunkivuosi on aika kyseenalainen, ei pelkästään tuon arkkitehtuurin rapistumisen takia (josta myös Pinellan pylväikkö on hyvä esimerkki).
VastaaPoistaTurussa toimii vain kaksi elokuvateateria, Kinopalatsi ja Julia, joista jälkimmäinen kuulemani mukaan on myös sulkemassa ovensa. Käsittämätöntä Turun kokoisessa kaupungissa: vain muutama sali näyttämässä bestseller-leffoja, ei puhettakaan muista leffoista.
Unelma,
VastaaPoistaKyllä siellä konsrnissa on nähty talon tilanne, mutta se ei ilmeisesti ole niin kovin tärkeää.
Minusta kunnostus olisi jopa lehtitalon imagea ajatellenkin paikallaan. Ensivaikutelmahan kertoo paljon koko yrityksestä ja päätoimipaikan julkisivu näkyy koko katukuvassa.
SusuPetal,
Kun kävin Vilnassa, joka nyt on kulttuuripääkaupunki, ihastelin hyvinhoidettuja keskustan taloja.
Siellä on säilytetty vanhoja rakennuksia ja myös laitettu ne hienoon kuntoon .
Totta, Turun keskusta löytyy paljon kuntoonlaitettavaa.
Taidemuseo kylläkin on saatu kuntoon, WAM:ia ravisuttivat juuri nyt tauluskandaalit. Toivottavasti 2011 vuoden näyttelytarjonta on kunnossa.
Elokuvateatterien olemassaoloon vaikuttavat katsojamäärät, kaupunki ilmeisesti ei halua tuellaan vaikuttaa kannattavuuteen.
Taiteilijoiden työtilaongelmat ovat velloneet pitkään. Ovatkohan ne nyt kunnossa.
Tämä on taas niitä kysymyksiä, joihin ei ole vastausta. Talot eivät ole ikuisia jne. Joskus on hyvä antaa niiden mennä. Oli sitten suunnittelijana kuka tahansa. Jyväskylän keskustastakin löytyy yksi Aallon rakennus romahtamispisteessä ja sen annetaan nyt vain olla kun ei sitä kai oikein voi korjata kohtuudella. Ei lopputulosta suuntaan tai toiseen. Hyväkuntoiset kannattaa kyllä ehdottomasti korjata! Oli sitten arkkitehti kuka tahansa. ;)
VastaaPoistalepis,
VastaaPoistaRakennus on Aallon varhaistuotantoa rakennettu 1928-30.
Ihmettelen kuinka muualla kaupunkien jopa satoja vuosia vanhaa rakennuskantaa säilytetään ja kunnostetaan. Näin säilytetään samalla kaupungin vanhaa kulttuuria, historiaa ja eri aikakausien arkkitehtuuria. Me matkustelemme Keski- ja Etelä-Eurooppaan ihastelemaan niitä.
Meillä ehdotetaan hävittämään muutamia kymmeniä vuosia vanhaa rakennuskantaaa perustelemalla huonokuntoisuudella. Rakennukset vaativat hoitoa ja arvostusta, huonoksi ne päästetään kunnostamatta.
Turussa on revitty ja peltikuoritettu jo aivan tarpeeksi. Olisi jo aika katsoa pintaa syvemmälle ja säilyttää edes sitä mitä vielä jäljellä on.
Elementtirakentaminen 1960-70 luvulla on nähtävissä ja se on todettu huonolaatuiseksi ja ongelmalliseksi.
!920-luvulla rakennettiin vielä ns käsityönä taloja. Ero on huomattava.
Mutta jos meillä on varaa tuhota ja antaa tuhoutua kaikki vanha ja pykätä uutta tilalle, mikäs siinä. Ei itketä sitten entistä historiaa jota ei enää nähdä.
Olisipa mielenkiintoista tietää japanilaisen turistin mietteet kyseisen rakennuksen nähtyään.
VastaaPoistaKaanon,
VastaaPoistaLuulisin, että ne vaihtelevat sekä ihailua että harmittelua.
Hyvä kirjoitus. Nykyarkkitehtuuria ei ilmeisesti ole luotukaan kestämään ikuisuuksia, ainakin jos vertaa Keski-Euroopan vanhaan rakennuskantaan. En kyllä tunne mainitsemiasi rakennuksia,joten en voi sanoa kestämisestä mitään. Välähti kyllä mielessä Finlandiatalon marmorit...
VastaaPoistaSirokko,
VastaaPoistaNäissä taloissa ei ole käytetty italialaista marmoria, vaan kotimaista rakennustapaa materiaalia myöden. Ennen toista maailmasotaa rakennettu.
Mielestäni säilyttämisen arvoiset oleellisesti historiaamme kuuluvina.
Kaikki eivät toki pidä skandinaavisesta "funkkistyylistä", mutta historian dokumentit puolustavat säilyttämistä.