Muistolehto Ristienkukkula

Liettuasta matkatessa kohti Latviaa on lähellä rajaa liettualaisten muistolehto Ristienkukkula. Se on syntynyt 1800-luvun puolivälissä Venäjän vastaisten kapinoiden aikana. Venäläistoimia vastaan käydyissä kapinoissa kuolleiden muistoksi liettualaiset aloittivat ristien pystyttämisen. Keskelle peltotasankoa on syntynyt alunperin liettualaisten lohduksi pystytetty muistolehto. Ristienmonumentti ilmentää uskoa, lohtua ja kapinaa alistajia vastaan. Monumentti kertoo kansakunnan vaikeista ajoista ja uhrauksista. Ristit välittävät sanatonta kieltään poismenneille läheisille.

Neuvostoliiton aikana liettualaiset jatkoivat Ristienkukkulalla käyntiä. Monet rukoukset kansakunnan itsenäisyyden puolesta kiirivät ylös ristien juurelta. Nevostovallan aikana ei katsottu paikkaa kommunistiseen ideologiaan sopivaksi. Muistolehto tuhotiin 1960-luvulla ja paikalle järjestettiin vartiointi. Siitä huolimatta liettualaiset jatkoivat öisin ja salaa ristien viemistä paikalle. Ristit nousivat uudelleen ja muutaman kerran kaivinkoneilla paikka aina tuhottiin.

Itsenäistymisen jälkeen paikka on saanut olla rauhassa ja ristien määrä on kasvanut laajentuen mäeltä alas pelloille. On laskettu, että ristejä on yli 50000.
Paavi vieraili paikalla 1993. Silloin rakennettiin paikalle pieni rukouskappeli.

Puuristien valmistaminen on perinne Liettuassa. Paikalla näkee kauniisti käsinkaiverrettuja ristejä ja yksinkertaisia pieniä puuristejä. Risteihin on kiedottu rukousnauhoja käyntien muistoksi. Pieniä ristejä voi ostaa kukkulan juurella olevasta myymälästä, jos haluaa lähettää oman viestin kukkulalta eteenpäin.
Nykyään ristejä pystytetään surussa, mutta myös kiitokseksi ja rukoukseksi onnellisen elämän puolesta. Kun vierailin paikalla, sinne kulki samanaikaisesti hääpari kantaen pientä ristiä.

Vaikuttava ja koskettava paikka.