Kukkivaa

Vajaan viikon olin matkalla ja sinä aikana uusia kukkijoita oli ilmestynyt pikkupihalle. Osa kukki jo ennen lähtöä, joten kuvia on ennen ja jälkeen matkan.
Ensimmäisiksi valitsin pinkit kukkijat. Muistaakseni ylin pensasruusu on Jens Munk. Nimi on johonkin hävinnyt, mutta muistelen näin. Tämä Jens on hieman isojen puiden varjossa, joten kukinta ei ole kovin runsasta, mutta sitäkin kauniimpaa.
Seuraavana on klematis, joka kiertelee sikisokin vielä kukkimattoman köynnösruusun oksistossa. Seuraan tuota köynnösruusua, joka mielestäni kehittelee kukkanuppuja. Ellei se aloita kukintaa, on se villiintynyt ja kaivan sen syksyllä ylös.
Alin on Valamon ruusu, joka nyt kukkii lyhyen ajan ja runsaasti.

Sinivalkoista kukintaa. Allium eli laukka, jonka olin kokonaan unohtanut. Olin upottanut sipulit köynnösruusun juurelle ja sieltä ne ovat nyt nousseet. Valkohärkki näyttää sinertävältä, koska kuvasin sen reilu viikko sitten illalla. Karpaattienkello on avannut ensimmäiset kukkansa, jos viitseliäänä jaksaisi napsia kuihtuneet kukat pois, saisi runsaamman kukinnan.

Akileija ei ole aikaisemmin kukkinut kovinkaan rehvakkaasti. Luulen, että se on liian paahteisella paikalla. Alin kuva on otettu tänään, muut viikko sitten.

Palava rakkaus on joka vuosi yhtä uskollinen kukkija. Se myös leviää hieman liikaa. Sen kukat ovat vähän liian kirkkaan oranssinpunaiset ja siksi olen aikonut siirtää sen syrjäiseen paikkaan. Samalla saan karsittua sitä.

Tänään perkkasin pihalta päivänkakkaroita ja muita jo kukkineita perennoja.
Pidän siankärsämöistä ja olin jättänyt ne kukkapenkkiin kukkimaan. Nyt sain ottaa niitä maljakkoon, jota varten olin niitä säästänyt. Lisäsin joukkoon valkoapilaa ja päivänkakkaroita.