Aurinko Helmenkalastaja
kierittää lumihangille
helmiä
huiskaisee taivaalle
helmipuuteria
kietoo puihin
kimaltavaa lumihuntua
Aurinko Helmenkalastaja
puhaltaa puuterin
taivaankannelta
heittää lumihunnut
pilviksi
kerää arkkuunsa helmet
vie mennessään
taittaa talven
kevääseen
Runo sopisi hienosti minunkin kuvaani, mutta minä vaan en osaa runoilla helmikuusta enkä mistään muustakaan noin hienosti. Helmeilyä on. :)
VastaaPoistaOi kaunis kuva ja runo <3
VastaaPoista*huokaus* Sinulla on kauniiden sanojen lahja.
VastaaPoistaPyörität helmiä auringonkilossa; ne vievät lukijan kauniille matkalle vaihtelevine maisemineen, elämyksineen, ja kas: kevät on pian taas!
VastaaPoistaHyvän mielen runoja luot ja kuvia tuot. Kiitos :)
Kaunis kuva ja kaunis runo.
VastaaPoistaHienot kuva ja runo!
VastaaPoistaJa lumipallotolisivat oikein isoja helmia!
VastaaPoistaOi, pidin erityisesti runostasi ja auringosta helmenkalastajana. Hieno metafora.
VastaaPoistaEnsin aurinko levittää helmensä kaikkialle lumeen, sitten kevään tullen kerää talteen.
Kaunista! Runo ja kuva, molemmat!
VastaaPoistaIhan nätti kuva on, vielä kun auringonsäteet tuohon osuisivat niin johan kimaltelisi.
VastaaPoistaOlipa kaunis sun runosi, ja kuva sopii siihen hyvin.
VastaaPoistaAurinko on todellinen helmenkalastaja, kuten runoilet!
VastaaPoistaIhastuttavaa symbioosia kuva ja runo
Kaunista.
VastaaPoistaSeesteistä. =)
Mielenkiintoisia mielikuvia, kielikuvia...
VastaaPoistaReija,
VastaaPoistaKävin katsomassa ja kimaltavien helmien joukkoon sopisi kyllä
Ocean,
jl,
Lastu
Kiitos sanoistanne.
Zilga,
VastaaPoistaInkivääri,
Kiitos teillekin.
Hpy, niin olisivat himmeitä helmiä
Uuna, ajattelit aivoillani tätä runoa, mikä sattuma tai sitten ei. Tunnet sen samoin
Marjukka,
VastaaPoistaHarakka,
Kiitos kauniista sanoistanne
Aimarii,
Niin minäki ajattelin heti kun aloitin miettimään. Helmenkalastaja tuli heti mieleen ja siitä se sitten lähti
Hallatar,
Pitkos puu,
Kiitos sanoistanne
Arvostan hyvät ystävät teidän jokaisen kommentoin tia paljon.
Vinkkauskin, että olette käyneet täällä on mukava palaute.
Olen nyt matkoilla, mutta kun kotiudun käyn teidän jokaisen blogissa. Ellen sitten jo nyt ehdi.
Mai,
VastaaPoistaAurinkoa ei ollut, sitä saa helmikuulla sattumanvaraisesti.
Ihanan aurinkoinen talvimaisema ja hienonhieno puuterilumi välkkyy mielessä, ja aurinkohan ne helmet saa todella välkehtimään ja myöskin poimii ne keväällä talteen. Varsinainen helmenkalastaja onkin. Kauniisti runoiltu.
VastaaPoistaThose trees look so fragile !
VastaaPoistaKauniit niin runo kuin kuvakin !
VastaaPoistaSirokko,
VastaaPoistaKiitos sanoistasi. Tänään alkoi helmikuun päivä ihanasti, aurinko valaisi koko ajomatkan.
namaki,
Thanks.
Marjut,
Sinne myös kiitoksia.
Samoja helmiä ollaan keräilty, niitähän riittää kunnes sulavat pois.
VastaaPoistaKooTee,
VastaaPoistaTänään auringonpaisteessa niitä oli taas paljon.
Pulppuava oli runosi. Luulen auringonkin pitävän siitä, sillä sellainen aurinko on kuin runokuvassasi.
VastaaPoistaKauniita kuvia maalailet!
VastaaPoistaSanakehrääjä,
VastaaPoistaErikeeper,
Kiitoksia sanoistanne, ne ilahduttavat aina.
Helmikuulta, helmikuulta vaikuttaa, otan.
VastaaPoistaAsiasta kuudenteen!
Huomasin einessivusi, hienot!
Tässä pöperöä pakinan muodossa ja joskus pekonin:
http://www.harmaasusi.com/hukkakokkaa.html
Oh-show-tah-....
VastaaPoistaNäin on sekä sielulle että ruumiille löytyy kaikenlaista näistä blogeista.
Laidasta laitaan.
Helmiä kumpainenkin!
VastaaPoistaTirlitta,
VastaaPoistaKiitos