torstai 12. helmikuuta 2009

Helmikuu on Helmi



Aurinko Helmenkalastaja

kierittää lumihangille
helmiä

huiskaisee taivaalle
helmipuuteria

kietoo puihin
kimaltavaa lumihuntua


Aurinko Helmenkalastaja

puhaltaa puuterin
taivaankannelta

heittää lumihunnut
pilviksi

kerää arkkuunsa helmet

vie mennessään
taittaa talven
kevääseen

33 kommenttia:

  1. Runo sopisi hienosti minunkin kuvaani, mutta minä vaan en osaa runoilla helmikuusta enkä mistään muustakaan noin hienosti. Helmeilyä on. :)

    VastaaPoista
  2. *huokaus* Sinulla on kauniiden sanojen lahja.

    VastaaPoista
  3. Pyörität helmiä auringonkilossa; ne vievät lukijan kauniille matkalle vaihtelevine maisemineen, elämyksineen, ja kas: kevät on pian taas!

    Hyvän mielen runoja luot ja kuvia tuot. Kiitos :)

    VastaaPoista
  4. Kaunis kuva ja kaunis runo.

    VastaaPoista
  5. Ja lumipallotolisivat oikein isoja helmia!

    VastaaPoista
  6. Oi, pidin erityisesti runostasi ja auringosta helmenkalastajana. Hieno metafora.
    Ensin aurinko levittää helmensä kaikkialle lumeen, sitten kevään tullen kerää talteen.

    VastaaPoista
  7. Kaunista! Runo ja kuva, molemmat!

    VastaaPoista
  8. Ihan nätti kuva on, vielä kun auringonsäteet tuohon osuisivat niin johan kimaltelisi.

    VastaaPoista
  9. Olipa kaunis sun runosi, ja kuva sopii siihen hyvin.

    VastaaPoista
  10. Aurinko on todellinen helmenkalastaja, kuten runoilet!
    Ihastuttavaa symbioosia kuva ja runo

    VastaaPoista
  11. Mielenkiintoisia mielikuvia, kielikuvia...

    VastaaPoista
  12. Reija,
    Kävin katsomassa ja kimaltavien helmien joukkoon sopisi kyllä

    Ocean,
    jl,
    Lastu

    Kiitos sanoistanne.

    VastaaPoista
  13. Zilga,
    Inkivääri,
    Kiitos teillekin.

    Hpy, niin olisivat himmeitä helmiä

    Uuna, ajattelit aivoillani tätä runoa, mikä sattuma tai sitten ei. Tunnet sen samoin

    VastaaPoista
  14. Marjukka,
    Harakka,
    Kiitos kauniista sanoistanne

    Aimarii,
    Niin minäki ajattelin heti kun aloitin miettimään. Helmenkalastaja tuli heti mieleen ja siitä se sitten lähti

    Hallatar,
    Pitkos puu,
    Kiitos sanoistanne

    Arvostan hyvät ystävät teidän jokaisen kommentoin tia paljon.
    Vinkkauskin, että olette käyneet täällä on mukava palaute.

    Olen nyt matkoilla, mutta kun kotiudun käyn teidän jokaisen blogissa. Ellen sitten jo nyt ehdi.

    VastaaPoista
  15. Mai,
    Aurinkoa ei ollut, sitä saa helmikuulla sattumanvaraisesti.

    VastaaPoista
  16. Ihanan aurinkoinen talvimaisema ja hienonhieno puuterilumi välkkyy mielessä, ja aurinkohan ne helmet saa todella välkehtimään ja myöskin poimii ne keväällä talteen. Varsinainen helmenkalastaja onkin. Kauniisti runoiltu.

    VastaaPoista
  17. Kauniit niin runo kuin kuvakin !

    VastaaPoista
  18. Sirokko,
    Kiitos sanoistasi. Tänään alkoi helmikuun päivä ihanasti, aurinko valaisi koko ajomatkan.

    namaki,
    Thanks.

    Marjut,
    Sinne myös kiitoksia.

    VastaaPoista
  19. Samoja helmiä ollaan keräilty, niitähän riittää kunnes sulavat pois.

    VastaaPoista
  20. KooTee,
    Tänään auringonpaisteessa niitä oli taas paljon.

    VastaaPoista
  21. Pulppuava oli runosi. Luulen auringonkin pitävän siitä, sillä sellainen aurinko on kuin runokuvassasi.

    VastaaPoista
  22. Kauniita kuvia maalailet!

    VastaaPoista
  23. Sanakehrääjä,
    Erikeeper,

    Kiitoksia sanoistanne, ne ilahduttavat aina.

    VastaaPoista
  24. Helmikuulta, helmikuulta vaikuttaa, otan.

    Asiasta kuudenteen!
    Huomasin einessivusi, hienot!
    Tässä pöperöä pakinan muodossa ja joskus pekonin:
    http://www.harmaasusi.com/hukkakokkaa.html

    VastaaPoista
  25. Oh-show-tah-....
    Näin on sekä sielulle että ruumiille löytyy kaikenlaista näistä blogeista.
    Laidasta laitaan.

    VastaaPoista