Draama - järkyttävä tapahtuma
Kun puuttuu
rakkaus
huolenpito
suoja
Kun kohtaa
itsekkyys
välinpitämättömyys
syrjintä
Kun valtaa
ahneus
vallanhimo
Syntyvät
järkyttävät tapahtumat
Kun puuttuu
rakkaus
huolenpito
suoja
Kun kohtaa
itsekkyys
välinpitämättömyys
syrjintä
Kun valtaa
ahneus
vallanhimo
Syntyvät
järkyttävät tapahtumat
KOskettava runo ja kuvakin, siinä ovat pelargoniat jo kuihtuneet tai kuivuneet !
VastaaPoistaJuuri noista syntyy draamaa.
VastaaPoistaHei Arleena,
VastaaPoistaNoin se juuri on - kuvin ja sanoin.
Puhu minulle, katso minuun, anna minulle vettä, huutavat kukat - ja ihmiset, janoissaan – rakkaudesta.
VastaaPoistaJoku paleltuu kylmään, joku nääntyy janoon, joku pelkää, joku on ilman äitiä jne. Tästä kaikesta runosi ja kuvasi kertoo - kertoo hyvin.
VastaaPoistaMarjut,
VastaaPoistaNäin on käynyt pelargonioille, puuttuu huolenpito, suoja ja rakkaus
Sanakehrääjä,
Kuin myös ajattelen
Melita,
Kyllä, sen voi sanoa näin selvästi ilman komiteoita ja palavereitä ja syiden etsinätutkimuksia
Jep. Noinhan se menee. Ja tuo kuva nyt jotenkin kosketteli minuakin.. täytyy tulla uudestaan joskus katsomaan sitä
VastaaPoistaLastu,
VastaaPoistaJuuri niin,
kuulemmeko, huomaanneko, autammeko
Uuna,
Kiitos.
Totta - ja ihmettelemmekö ja järkytymmekö vain..
Erikeeper,
VastaaPoistaMinua muistuttaa terassila joka päivä tuo alakuloinen kukkadraama, tammikuussa ne paleltuivat.
Ilman huolenpitoa ja suojaa.
Koskettavia sanoja kuten kuvakin, enempää en ny osaa sanoa!
VastaaPoistaLäheltä koettua draamaa! Koskettava runo ja kuihtuneet kukat täydentävät toisiaan. Järkyttävän kaunista!
VastaaPoistaHyvä! Avainasia: Välittäminen - vastuu.
VastaaPoistaIlman rakkautta, huolenpitoa ja välittämistä maailma olisi kylmä paikka!
VastaaPoistaPieni huomio, katse, kosketus -ravintoa ja rakkautta, sitä kaikki tarvitsevat.
VastaaPoistaKuvan ja runon luoma kokonaisuus on tosi kaunis.
VastaaPoistaTapsu,
VastaaPoistaSanasi riittivät.
Marja-Leena,
Draama on järkyttävää. Pitäisi vain järkyttää ennen draamaa, jos vain huomaisimme.
Ina,
Juuri niin.
eem,
VastaaPoistaMonelle se onkin kylmä paikka, kaikilla ei ole tarpeeksi...
SusuPetal,
Totta, paljon ei vaadittaisi. Vain vähän mutta jatkuvasti.
Piatta,
Kiitos sanoistasi.
Tuli ensimmäisenä mieleen viime päivien suomalaislehtien otsikot lasten turvattomista oloista.
VastaaPoistaKaunis kuva kärsineestä pelargoniasta sopii hyvin yhteen runon kanssa, sama sanoma.
Oih, tuollaista draamaa itsekin olen kokenut monen kukan kanssa...
VastaaPoistaKaunis runo tukee kuvaa. Näin se menee.
VastaaPoistaNiinpä, syli ja hellyys - liian moni on niitä vailla.
VastaaPoistaOlet osunut asian sisimpään. Kukista näkee, mitä tapahtuu, kun jäädään ilman välittämistä.
VastaaPoistaSirokko,
VastaaPoistaMinulla olivat ensimmäisenä mielessä lapset, koululaiset, ilman työtä jääneet.......
Laajensin piiriä
ja mukaan tulivat sodat, vallankäytön aiheuttamat sorrot ja kärsimykset
pipsu,
VastaaPoistame jotka asumme täällä suojaisessa lintukodossa, koemme pieniä draamoja päivittäin, usein ne ovat kuitenkin farsseja
zilga,
kukahan pysäyttäisi tämän menon ja sanoisi seis, kuulkaa ja katsokaa
pitkospuu,
Totta ja taas miksei uskalleta sanoa painavammin siitä mikä puuttuu
aimarii,
Joskus on hyvä näyttää konkreettinen esimerkki kuvan avulla lopputuloksesta, jos kaikki tämä tapahtuu
Just näin. Ajankohtainen runo. Kuva sopii siihen hyvin.
VastaaPoistaUpea yhdistelmä kuvallista ja sanallista draamaa. Hieno!
VastaaPoistaTuo on niin totta, runosi kuvaa hyvin tämän päivän elämää. Toivottavasti pystymme kääntämään suunnan toisenlaiseen maailmaan.
VastaaPoistaDraamassa löytyy !!!
VastaaPoistaNäin on. Kuvasi ja runosi sopivat hyvin yhteen. Runosi koskettaa.
VastaaPoistaLeenukka,
VastaaPoistaja
Tirlitta,
Kiitokset mukavista kommenteistanne.
Elina,
Tarvetta muutokseen on, mutta ei taida keinot riittää.
Nukke,
Juu kyllä.
tanssiva harmaa pantteri,
Luulen, että meistä jokainen voi tuntea piston sydämmessään.
Jopa kukat kuihtuvat sitä draamaa seuratessaan.
VastaaPoistaElegia,
VastaaPoistaJuu eivät nekään kestä sitä draamaa
Kauniit ja rohkeat!
VastaaPoista