perjantai 11. helmikuuta 2011

Helmi ja Toivo

Helmi ja Toivo täydensivät toisiaan kuin vakka ja kansi. Yhdessä oli koettu monet avioliiton onnenhetket ja karikot.  Helmi osasi mitata onnellisuuden määrän. Lopputulos oli, että onni koostuu murusista. Useimmiten onnenmurusia esiintyy pitkin päivää. On päiviä, jotka ovat murusia täynnä ja päiviä, jolloin murusia löytyy vain muutama. Sopiihan joukkoon vielä niitäkin päiviä, joiden synkkyyden keskeltä ei etsimälläkään löydy edes yhtä onnenmurusta.

Toivo on sitä mieltä, että paremmin olisi pitänyt mennä, onnenmurusia on liian vähän.  Olen tehnyt kaikkeni, mutta se ei ole sinulle riittänyt, hän moittii Helmiä.  Helmi on hetken hiljaa ja heläyttää sitten naurun. Minusta onnenmurusia on ihan tarpeeksi. Ajattele, jos meillä  ei olisi ollut synkkiä päiviä, emme muistaisi edes onnenmurusia. Päivät olisivat olleet toistensa kaltaisia. Toivo tuhahtaa Helmille, hänen mielestään vain täydellinen on tarpeeksi hyvää.

Huomenna on Toivon ja Helmin retkipäivä läheiseen kaupunkiin. Illalla Toivo aikatauluttaa tapansa mukaan. On noustava ylös kahdeksalta,  tasan yhdeksältä ollaan autossa ja kello yksitoista perillä. Parkkipaikan kanssa on taas ongelmia. Mistä minä sen löydän, mihin parkkeeraan auton.
Aina sama pulma. Helmi ei ole vielä nukahtanut, hän kuuntelee  ja lohduttaa. Olemmehan me aina löytäneet paikan autolle. Kertaakaan ei sitä ole tarvinnut ilmaan puhaltaa, hän lopuksi keventää.
Hyvähän sinun on huoletonna mukana matkata, kun minä kannan huolet. Odottaako Toivo taas sympatiaa, Helmi ei vastaa enää, on nukahtavinaan.

Automatka sujuu aikataulun mukaan. Helmistä on mukava rentoutua autoradion musiikin soidessa taustalla. Hän muistelee, ei puhu mitään. Tämä on hänen hetkensä. Hän kertaa Toivoa mielessään. Vähän yli nelikymppisenä Toivo oli aivan varma, että hän kuolee ennen eläkeikäänsä. Tuskin ehdin täyttää kuuttakymmentä, hän toteaa aina tilanteissa, joissa viitataan  tilastoihin miesten  keskimääräisestä kuoliniästä. Myöhemmin Toivo nosti ikää viidellä vuodella. Helmi odottaa, milloin seuraava ikäpyykki paalutetaan.
Helmi yrittää kääntää Toivon ajatuksia optimistisille raiteille ja lohduttaa . Minä elän päivän kerrallaan kuin päiväperhonen.  Kun illalla painan pääni tyynyyn, ajattelen, aamulla alkaa uusi ja mielenkiintoinen päivä. Nautin jopa tulevan aamun aamiaista ajatellessani. Tämä on usein päivän viimeinen onnenmurunen   

Vakka ja kansi, onnelliset yhdessä, optimisti ja pessimisti. Vastakohdat täydentävät toisiaan.

Onni- optimismi ja toivo

21 kommenttia:

  1. Ihana tarina optimistista ja pessimististä!

    VastaaPoista
  2. Olisipa ihanaa, jos aina jaksaisi suhtautua asioihin optimistisesti.

    VastaaPoista
  3. Tosi hieno tarina..ja sekin olisi hienoa, kun Unelma tossa sanoikin, että olisi hienoa, jos aina jaksaisi asioihin suhtautua optimistisesti.
    Sulla on täällä tullut vaikka kuinka monta kivaa postausta, katselin niitä tossa ennen kuin tulin tähän vastaamaan.
    Hyvää viikonloppua sulle!

    VastaaPoista
  4. Ja hyvää ystävänopäivää 14.02

    VastaaPoista
  5. Tarinassasi oli hyvin tuttua.... minulla on tuo Toivo kotona....
    Ilmeikäs tarina!

    VastaaPoista
  6. Hymyilevä eläkeläinen11. helmikuuta 2011 klo 20.19

    Noinhan se yleensä menee: vanhat köpöt täydentävät toisiaan.

    VastaaPoista
  7. Olipa suloinen tarina vastakohdista ;)

    VastaaPoista
  8. Eivät aina vanhemmat arvaa, kun antavat lapselleen nimeksi Toivo, millainen pessimisti Toivosta saattaa kehkeytyä kuten Helmin Toivosta. Nimi ei ollut enne, mutta onneksi Toivolla on Helminsä jonka kanssa syntyy kokonaiskuva elämästä myös heidän lapsilleen.

    Pakinaa lukiessa tulee mieleen palapeli, jossa pala palalta kokonaiskuva hahmottuu (meillä on 1000 palan palapeli kesken mutta jonain päivänä valmistuu).

    Ihana tarina. Nautin. Maistuu elävältä elämältä.

    VastaaPoista
  9. Yaelian,
    Kiitos. Vuorovaikutus täydentää.

    Unelma,
    Ei varmaan aina jaksa, on niitä päiviä, kun näyttää vain harmaalta, mutta jo seuraavana päivänä kaikki on toisin.

    Harakka,
    Kiitos käynnistä ja kommentoinnista.
    Mukavaa viikonloppua mysö sinne.

    kiirepakolainen,
    Kyllä noita Toivoja löytyy.

    Hymyilevä eläkeläinen,
    Niin se, vanhempana hitsaudutaan yhteen.

    Elisa,
    Kiitos.

    Lastu,
    Toivon seuraksi olisi sopinut Rauhakin, mutta Helmi on niin hohtava ja aito.

    Niin se suhdekin tiivistyy kokonaiseksi pala palalta.
    Elämää tämä on.

    VastaaPoista
  10. Ihanasti taas kuvasit kaksi erilaista persoonallisuutta, vastakohdat täydentävät toisiaan, se on totta, kasvattavatkin hyväksymään eri mielipiteitä, laajentavat omia näkemyksiä.

    VastaaPoista
  11. Minä löysin paljon tuttua Helmistä ja vierellä mulla on tollanen Toivo-ukkeli, joten tarina tuntui aika läheiseltä. Kivasti kirjoitettu. :)

    VastaaPoista
  12. Vastakohdat täydentävät toisiaan siksi onni koostuu suvaitsevaisuudesta. Jos ei olisi pilvisiä sadepäiviä, emme muistaisi miten aurinko lämmittää. Ilman aurinkoisia hetkiä ei olisi päiväperhosia.

    VastaaPoista
  13. Voi kyllä, meilläkin on optimistinen Helmi ja pessimistinen Toivo täällä kotona, NIIN tuttua tarinaa ettei ole tosikaan! Muiden kokemuksista päätellen pessimismi on miehille ominaisempaa ja optimismi naisille. Mutta eikös niistä keskiarvona sitten juuri tulekin se realismi, ja kaikki on kohdallaan.

    VastaaPoista
  14. Aloin pohtia Helmiäkö on vakassani enemmän kuin Toivoja.
    Hienosti kirjoitit!

    VastaaPoista
  15. Erittäin söpö blogi .. Terveisiä Puolan;)) pusuja kaikille .. kerro meille käymään myös, **

    VastaaPoista
  16. Tuollaiset sovittelevat ja myönteisyydellä toimivat Helmit ovat synkkyyteen taipuvaisten miestensä pyyteettömiä pelastajia.

    VastaaPoista
  17. Ihanan todentuntuinen pakina!
    Helmi saa vetää Toivon toivottomuutta kuin kivirekeä perässään, mutta onneksi Helmillä riittää optimismia kahden edestä. Kahden pessimistin elämä se vasta surkeaa olisikin.

    VastaaPoista
  18. Toivo parka, taisi olla ihan toivoton. Onneksi Helmillä oli kahta laatua :)

    VastaaPoista
  19. Sirokko,
    Luulisin, että ovat hyvä pari.

    itkupilli,
    Kyllä se lienee niin, että meillä kaikilla on ripaus Helmiä ja Toivoa.

    Savu,
    Olipa viisaasti sanottu, kiitos sanoistasi.

    Careliana,
    Sinulla olikin hyvin osuva analyysi Helmien ja Toivojen yhteiselosta.

    kaanon,
    Mielialakin vaikuttaa asioihin suhtautumiseen

    Polish Twins,
    Samoin täältä Suomesta sinne Puolaan.

    Rita,
    Samaa mieltä. Hyvin sanottu.

    Ina,
    Luulisin, että kaksi pessimistiä eivät olisi edenneet avioliittoon saakka.

    isopeikko,
    Helmillä oli mistä Toivolle antaa.

    VastaaPoista
  20. Aviopuolisot ehkä usein ovat optimismi-tasoltaan tyystin erilaisia. Kahden optimistin avioliitosta voisi tulla vielä kauheampi kuin kahden pessimistin??
    Mukava tarina ja tunnelmanpalanen tämä oli.

    VastaaPoista
  21. Heikki Lappalainen,
    Kyllä se niin lienee.
    Kiitos kommentistasi.

    VastaaPoista