keskiviikko 21. tammikuuta 2009

Kirjojen viemää

Olen puuskittainen kirjojen lukija. Saattaa kulua pitkäkin tovi, että en avaa kirjoja. Kun sitten innostun kirjoista en lue yhtä vaan useita. Sitten seuraa sulattelukatko. Niin oli nytkin, aloitin Kuolleet tytöt-kirjalla, siirryin sen jälkeen Jay McInerneyn Manhattanin valot-kirjaan. Molemmat olivat sen verran mukaansa vieviä, että en voinut jättää tähän. Kolmas kirja oli jo valittuna.

Nobelkirjailija Isaac Bashevis Singer, Peltojen kuningas oli kirja, johon uppouduin täysin. Voisin sanoa, että lumouduin Singerin tarinankerrontaan. Tarkka, yksityiskohtainen kerronta imaisi todella. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Puolaan, jossa Singer syntyi vuonna 1904, vietti nuoruutensa Varsovassa ja muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1935. Tämän kirjan on suomentanut Jukka Kemppinen, lisää Singeristä voit lukea blogista Kemppinen.

Olin lukenut kirjaa jo jonkin verran ja sijoitin kirjan tapahtumat myöhäiselle kivikaudelle, kunnes kuvaan astui juutalainen Ben Dosa. Minulle selvisi tämän juutalaisen kertomuksista, että eletään 200-vuosikaudella. Oli huima hyppäys täältä yltäkylläisyydestä ja tästä sivistyksestä 1800 vuotta taaksepäin. Kehityksenkaari peilautui kirjan kerronnan mukana ja katsoin onnellisena nykyistä elämää maapallolla. Taaksepäin katsoen elämme kuin paratiisissa. Jonne tosin paha on luikerrellut sisään, mutta yltäkylläisyys on läsnä päivittäin.
Lopetin kirjan eilen tai oikeastaan viime yönä hieman ennen kello kahta. Oli pakko lukea. Katson maailmaa hieman uudella tavalla tämän kirjan jälkeen.

6 kommenttia:

  1. Tämän pienen esittelyn perusteella vaikuttaa erittäin mielenkiintoisilta.
    Lisäänpä nämä omaan kirjakalenteriini
    (jota pidän aina kirjastossa mukana).
    Kiitos! :)

    VastaaPoista
  2. Mietin, miksi maailmassa voidaan niin usein niin pahoin (yltäkylläisyydenkin keskellä), kun moni asia on niin hyvin.

    Kiitos kirjaesittelystä ja ajatuksistasi.

    VastaaPoista
  3. Helinä,
    Kun mietin, tämä kirja jää mieleen muhimaan, tuntuu kuin kuvaus olisi tätä päivää täällä paratiisissa, tavat vain toiset.

    Lastu,
    Se tuli tämän kirjan jälkeen myös mieleeni, sai miettimään.

    Kiitos käynnistäsi.

    VastaaPoista
  4. Sulle on haaste mun blogissa! :)

    VastaaPoista
  5. suvi m,
    Kiitos haasteesta, otan osaa.

    VastaaPoista