sunnuntai 7. syyskuuta 2008

Italia - Napoli - Sorrento

Elokuun 30. päivä alkoi aurinkoisena. Aamulähtö oli aikainen, lentokone kohti Napolia lähti 7.15. Lentomatkamme kapteeni oli nainen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun lensin naiskapteenin johdolla. Muu henkilökunta oli myös naisia, vain perämies oli mies. Lento kesti noin kolmisen tuntia. Apenniinien kalkkikivivuoret siintyivät lentokoneesta jylhän kauniina, kun lähestyimme Napolia. Laskeuduimme miljoonakaupungin keskelle, konkreettisesti. Esikaupunkeineen Napolissa on lähes neljä miljoonaa asukasta.
Jatkoimme bussilla n 50 km kaunista Napolinlahden reunustamaa kiemuraista ja kapeaa vuoristotietä kohti vuorten välisessä laaksossa lepäävää Sorrentoa. Lämpömittari osoitti + 31-astetta. Viileästä bussista oli mukava katsella etelä-italialaista kaunista maisemaa ja sinistä merta.
Sorrenton kaupunki on sekoitus uutta ja vanhaa, välimerellisistä tyyliä. Rapatut, kalkkikivitalot ovat valkoisia, kermanvärisiä tai terrakotanpunaisia. Katot useimiten punaista savitiiltä. Hotellimme kattoterassilta aukeni koko Sorrento eteemme. Sinisenä kimmeltävän Napolinlahden takaa siintää historiallinen näky. Vesuviuksen tulivuori ja sen juurella Pompeiji, laavasta esiinkaivettu muinainen kaupunki. Näiden värikkäät historiat ovat tuttuja kouluajan historiatunneilta. Sorrentossa on kaunis vanha kaupunginosa, jossa voi aistia historianhavinaa. Sinne on keskittynyt kaikki turisteille tarkoitettu matkamuistomyynti.

Vanhojen rakennusten joukkoon uusi rakennuskanta niveltyy saumattomasti. Hotellin uima-altaalla aurinkotuolista napatussa kuvassa on uudehko asuinkerrostalo, valkoinen ja mustat takorautakaiteet.
Seuraavassa kuvassa, kermanvärinen, linnamainen rakennus aivan rantakallion reunalla, on tyypillinen vanha ja iso varakkaamman perheen kotitalo.
Rosanvärinen valkoisin seinämaalauksin koristeltu asuinkerrostalo keskellä kaupunkia. Huoneistoihin kuuluvat kauniit ranskalaiset parvekkeet.
Keskellä kaupunkia on kellotapuli, jonka kellojen kumautukset kehottavat asukkaita saapumaan kirkkoon, messuun tai muistuttavat muuten vain ajankulumisesta. Italialaisista 85 % on roomalaiskatolisia, joten kirkossakäynti ja ripittäytyminen kuuluvat tiiviisti jokapäiväiseen elämään. Kirkon ovet ovat auki joka päivä ja siellä pistäytyessä näkee aina rukoilevia, kynttilöitä sytyttäviä ihmisiä alttarien äärellä.

Kalliorannat ovat korkeat ja pystyt, hiekkarantapoukamia on vähän koko rannikolla. Sorrenton uimarannalle Marina Palaceen laskeudutaan portaita noin sata askelmaa. Kapeita solakatuja voi kulkea sinne myös bussilla tai taksilla. Kuvassa solanpohjalla kulkeva kapea katu.
Hiekkaranta on vain kapea kaistale. Laitureista on saatu lisätilaa auringonpalvojille.Meriveteen voi kätevästi pulahtaa vilvoittelemaan aurinkovarjojen alta.

Vihreät varjoisat puistot ovat kauniita levähdyspaikkoja. Niitä on keskustassa muutama. Palmu- ja kaktuskasvipuisto on oikeastaan puutarha. Isot pylväskaktukset eivät juuri nyt kukkineet.
Tasson aukiolla oli pieni patsaspuisto, jossa on runoilija Torquato Tasson patsas. Hän eli 1500-luvun loppupuolella.
Pinjamäntypuistossa oli viehättävä ravintola, rauhallinen paikka kaupungin vanhojen muurien ja ulkoilmanäyttämön kupeessa.
Hotellin viereiselle vuorelle on porrastaen rakennettu hotelleja. Pinjamännyt menestyvät karulla maaperällä. Vuorenrinnettä lamovat erilaiset kyönnös- ja mehikasvit.
Sorrentosta retkeilimme Amalfin rannikolle ja Caprille, mutta niistä kerron myöhemmin, samoinkuin muista retkisattumuksista.

20 kommenttia:

  1. Tervetuloa koto Suomeen. Huikean ihania taivaita kuvissasi, tuollaisen aurinkoterapian jälkeen jaksaa taas varmaan mitä tahansa.

    VastaaPoista
  2. Vai siellä olit! Tuttuja maisemia muutaman vuoden takaa. Muistan yhden kivan appelsiini- ja sitruunapuulehdon ja pimeät ja lämpimät illat vanhan kaupungin kujilla. Kansainvälisen klubin terassi korkealla meren yllä.

    VastaaPoista
  3. Kiva oli lukea/katsoa matkakertomustasi.Nuo kalliorannat muistuttavat maisemia pohjoisessa Espanjassa, jossa olin vuosi sitten.

    VastaaPoista
  4. Olisi niin monta ihanaa ja kaunista paikkaa, jossa matkustaa. Voih. Italia yksi niistä.

    Rakastan vanhoja rakennuksia ja kapeita kujia. Kaupungissa kuin kaupungissa ja maassa kuin maassa.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kauniista kuva/matkakertomuksestasi. Kuvat houkuttelevat Sorrentoon. En voi laulaa "Palaja Sorrentoon" kun en ole siellä koskaan ollut, valitettavasti. Italiassa kyllä, mutta paljon on vielä nähtävää.

    VastaaPoista
  6. tiiu,
    Rentouttavaa oli, lämpötila olisi voinut olla hiukan pienempi.

    katriina,
    Sitruunat kypsyivät parasta aikaa
    Vanhan kaupungin kujilla oli tunnelmallista. Kansainvälisellä klubilla käytiin yhtenä iltana kuuntelemassa jazzia ja jazziin sovitettua tanssimusiikkia. Ja kyllä siinä hiukan tanssahdeltiinkin .

    VastaaPoista
  7. yaelian,
    Jykevät kalliot tosiaan. Olishan Metan kylässä voinut kulkea vuori/näköalahissillä aivan ylös vuorille, mutta miten korkeanpaikankammoinen siitä nauttisi

    VastaaPoista
  8. tanya,
    Italia ja Ranska ovat lempipaikkojani. Rakastan pikkukaupunkien tunnelmaa ja pieniä kyläkujia. Ystävällisiä ihmisiä niistä löytyy.

    leijonainen,
    minullakin oli eka kerta täällä Napolinlahden puolella. Varmaan palaamme noillekin seuduille uudestaan.

    VastaaPoista
  9. Tervetuloa takaisin Arleena! Ihanaa kuvasatoa olet matkaltasi korjannut ja mukava kertomus - mielenkiinnolla jään odottamaan jatkoa:)

    VastaaPoista
  10. Argh, sait minut himoitsemaan matkustuslakon rikkomista!! :D

    Italiaan kun ei lentomatkakaan olisi paha.. Ja eihän sitä paljon tarvitsisi edes pakata jos vaikka viikon olisi reissussa..

    VastaaPoista
  11. Kunpa en potisi lentopelkoa! Luin mielenkiinnolla matkakertomuksesi ja ihailin kuvia. Maailma on täynnä ihania ja kokemisen arvoisia paikkoja. Ah, ei voi mitään, mutta aina voi lukea matkakertomuksia.

    VastaaPoista
  12. inkivääri,
    osa kuvista on hieman vuorokauden ajasta johtuen hämärähköjä, en käyttänyt salamaa

    nanna,
    Tosiaan ei viikon matkalla tarvitse shortseille ja caprihousuille kuin teepaitoja, hyvät kengät, uimapuku tai bikinit ja illaksi jotain parempaa päällepantavaa.
    Niin ja uima-altaalle joku kevyt "liehuke".

    VastaaPoista
  13. aimarii,
    Lentopelko on kait aika vaikea voitettavaksi, Olen kuullut, että jotkut ovat selättäneet pelon, siihen on joku keino olemassa.

    VastaaPoista
  14. Upean näköisiä paikkoja olette nähneet! Kuvista voi melkein aistia meren ja lämpimän tuulen ja auringon poltteen iholla, oih. Napoliin asti emme omalla matkallamme ehtineet, mutta ehdottomasti seuraavalla kerralla, siellä kun on sukuakin vaikka millä mitalla. :D Italiassa voisin kyllä kuvitella asuvanikin, on se niin ihanan kaunis ja kulttuuririkas maa.

    VastaaPoista
  15. Niin upea ja hieno matka varmaankin ja kauniit kuvat, niitä katselee toisenkin kerran :)

    VastaaPoista
  16. kazza,
    Italia ja Ranska ne ovat minullakin ne parhaat matkamaat

    kaisa,
    Kiitos

    eija,
    Niin nuo kuvat on otettu vain napsimalla sen kummemmin tiirailematta, mutta kyllä ne omina muistoina ovat ihan paikallaan.

    VastaaPoista
  17. Todella uskomattoman kauniit maisemat ja noi rakennukset on niin ihania.

    Tää oli hieno nojatuolimatka, tosin kyllä heräsi mielenkiinto sen verran, että tonne pitäis päästä ihan oikeasti. En ole Italiassa käynyt, vaikka se aina on ollut monessa mielessä ihan suosikki maani, varsinkin ruuan suhteen.

    VastaaPoista
  18. itkupilli,
    Kyllä Berlusconi on siinä oikeassa, että ruoka on Italiassa hyvää, mutta ei se huonoa ole Suomessakaan, vaikka niin meni väittämään.

    Hyvää pizzaa syötiin aivan pizzan syntysijoilla ja tietysti pastat, tiramisu ym ihanat perinneruuat

    VastaaPoista