maanantai 10. maaliskuuta 2014

Täydellinen elämä


Kolumni Keskipohjanmaan pääkirjoitussivulla herätti mielenkiintoni ja lukaisin toimittaja Karoliina Jaakonahon kirjoittaman mielipidetekstin.  Se käsitteli lähinnä lifestyle- eli elämäntapablogeja ja sivusi myös ruokablogeja. Sain vaikutelman, että toimittaja on ollut ahkera blogien lukija, mutta nyt  häneen on iskenyt täydellisyysähky. Siitä toipuakseen hän vierailee Paskat kirpputorilöydöt-blogissa.

Miten toimittajan ja bloggaajan jutut eroavat ? Toimittaja kirjoittaa muiden asioista, tapahtumista ja uutisista. Bloggaaja kertoo omasta jokapäiväisestä elämästään ja harrastuksistaan. Blogi on siis omakohtainen. Vaatii kovaa kanttia näyttää kuvien kera roskaläjät, pyykkikasat ja pohjaan palanut ruoka kaikelle kansalle. Voi tosin olla, että vahingonilo olisi se paras ilo monelle lukijalle. Bloggaaja  kuitenkin saattaa kuvitella, että lukija aavistaa siistillä kodilla olevan myös sen pimeän puolen
Ei kai meistä kukaan usko, että on olemassa täydellinen koti 24/7-tyyliin.  

Muistuipa tässä mieleeni muutaman viikon takainen juttu Keskipohjanmaassa, juttu oli sanomalehden sisustusjuttu. Toimittaja valokuvaajansa kera vieraili vanhassa noin 100-vuotiaassa talossa Kannuksessa. Talon rouva oli kouluttautunut konservaattoriksi. Tätä taustaa vasten odotin entisöityä kotia ja kaunista silloisen ajan henkeen kuuluvaa sisustusta.
Valokuvat oli otettu ilman mitään etukäteisvalintaa. Keittiön lattialla pääroolissa tökötti 2000-luvun rikkalapio ja harja juuri siinä paikassa mihin se oli lattian lakaisun jälkeen jäänyt. Vanha liesi näkyi kuvassa, mutta taisi roikkua luutu lieden reunalla. Konservaattorin käden jälki ei päässyt missään vaiheessa esille. Valokuvaajalla ei ollut sisustuskuvaajan taitoa kuvauskulmien suhteen ja toimittaja oli ummistanut silmänsä.sisustukselle. Säälin todella konservaattoria, joka ei saanut osaamistaan näytille eikä vanha talo ansaitsemaansa esiintuloa.

Takaisin K Jaakonahon kolumniin.
--------
On helppo sanoa lukevansa hyvällä maulla toteutettuja sisustusblogeja, mutta edes duckface-poseeraukset ja toistuvat kuvat raejuustolla höystetystä  puurolautasesta eivät saa minua sulkemaan nettiä, tirkistelytahtoni on liian voimakas. Viime aikoina on tosin tuntunut, että minua vedetään höplästä ja pahasti. Esitetäänkö minulle realistisen kuvauksen sijaan vain katkelmia kaunistellusta toive-elämästä.

Blogit tuntuvat noudattavan pitkälti samaa kaavaa. Kodit ovat valoisia, avaria ja aina järjestyksessä ja bloggaajan kynnet on lakattu uusilla lakkauutuuksilla. Toisinaan näitä täydellisen elämän blogeja selaillessa iskee täydellisyysähky, ellei jopa suoranainen epäusko.
Vaikka olen seurannut blogeja jo vuosia, en vieläkään ymmärrä miten bloggaajien aika ja viitseliäisyys riittää kaiken dokumentoimiseen aamupuurosta lähtien. Pelkästään täydellistä puuro-kuvaa varten täytyy asetella aterimet paikoilleen, kukat taustalle ja tarkistaa, että valo lankeaa ikkunasta juuri oikeassa kulmassa.  Tämän kaiken jälkeen puuron täytyy jo olla jäähtynyt. Vai syövätkö bloggaajat aamupuuronsa aina kylmänä ?

Kun täydellisyysähky iskee, on siitä toipuakseen erinomainen keino vierailla Paskat kirppislöydöt-blogissa, jonne lukijat voivat lähettää kuvia mitä erikoisimmista, sanalla sanoen paskoista kirppislöydöistään.  (Bloggarin huom, Jätän muutaman rivin toistamatta.)
-----
Kyllä kylmä realiteetti on tervetullutta vaihtelua silotelluille haavemaailmoille. 
Kursiivilla oleva teksti on toimittajan.

Realiteetit löytyvät siis paskoista kirpparilöydöistä. Uskomaton kolumni. 
Meillä syödään puuro lämpimänä, mutta jogurtti kylmänä.
 

 PS. Kuva, maaliskuinen näkymä Perhonjokilaaksoon
 Kuvalla ei ole mitään tekemistä tämän jutun kanssa.

14 kommenttia:

  1. Ei minullekaan auennut tuo KP:n kolumni, mitäkähän toimittaja yritti tavoitella? Oletpas saanut kauniin kuvan Perhonjoen maisemasta, onko Kaustiselta Veteliin päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kai turhautunut toimittaja. Ei muuta kuin lisää hommia tekemään omalla alueellaan.
      Otin kuvan Alavetelin kirkonmäeltä alas laaksoon.

      Poista
  2. Juuri samanlaisia, vähän ärtyneitä, ajatuksia heräsi tuosta kolumnista!
    Aikalailla tulee itsekin blogeja kierreltyä ja katseltua, mutta ei niistä mitään ähkyä ole muodostunut, eikä vastapainoksi tarvetta Paskat kirpputorilöydöt-blogeja etsiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettelen edelleenkin, tosin mukava, että toimittajalta jää aikaa bloggailun lukemiseen. Kannattaisi hänen perustaa oma blogi.

      Poista
  3. Kaiken kuvaaminen aamupuurosta lähtien...no ei se ihan sellaista ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä minäkin, että ruokaa tehdään ihan omissa keittiöissä ja blogia varten kuvataan. Bloggaus on kiva harrastus.

      Poista
  4. On tainnut toimittajalla olla vaaleanpunaiset linssit blogeja lukiessa. Kyllä useimpien blogien sisältä löytyy sitä aitoakin elämää. Eikä pelkkää pintakiiltoa. Ja sitten on meitä, joiden kodeista ei ihan vähällä järjestämisellä sisustuskuvia synny - joten niitä ei sitten ole. Parit kasakuvat on kyllä näytetty;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja on jäänyt toimittajalle epäselväksi, että meitä bloggaajia on 15-ikäisistä sataan saakka ja siltä väliltä. Lukijamäärältään suosituimmat ovat juuri niiden alle kaksikymppisten. Mukava harrastus nuorillekin.
      Kukapa ei haluaisi näyttää kotinsa siistinä, jos kodista kuvia laittaa.

      Poista
  5. Juttuja voi tehdä vaikka juttujen tekemisestä. Peikko kyllä luulee, ettei kaikki blogit kerro kirjoittajan omasta elämästä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vain. Saattaa olla, että joku kuvitteleekin haaveitaan todeksi. Joskus haaveetkin voi näyttää kuvina ja toteutuneina. Sehän minulle lukijana sopii.

      Poista
  6. Täydellinen koti, miten hykerryttävä ajatus ja miten täydellisen väärä kuva. Ainakin minun kodistani ja mikäli olen oikein tulkinnut, myös ystävieni kodeissa. Vieraita varten puunataan ja vieraan vierauden asteen kykenee tunnistamaan siitä, miten täydellisen siivouksen isäntäväki tekee.

    Täytyy myöntää, että blogimaailmassa piipahtaessani, käy myös tutkailemassa mitä kaikkea ihmiset kirppareilla myyvätkään hyvänä tavarana. Siis Paskat kirppislöydyt kuuluu myös minun lukemiini blogeihin.

    Mainio kirjoitus siitä, mitä moni mielessään ajattelee, harvemmin kuitenkaan julki ajatuksiaan lausuen...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kohteliasta vieraita kohtaan, että kotona on järjestys ja siisteys. Vieras tuntee olevansa tervetullut.
      Itse käyn taas silloin tällöin kirppareilla ja joskus olen ihmetellyt myyntiin laitettuja alusvaatteita, vaan en siitä ole lohtua enkä ärsytystä saanut. Se lienee enempi tavarantuojan ongelma.
      En lue blogeja pohtien tuohon suuntaan, ajattelen, että hänellä on sisustettu noin ja sillä siisti tmv. Hyvät vinkit vain jäävät mieleeni samoin hyvät ruoat.

      Poista
  7. En ole lukenut kyseistä kolumnia, mutta sinun kirjoituksesta sain käsityksen, että toimittajalle tuli ähky kun on lukenut paljon samankaltaisia blogeja ja sitten niputtanut ne alitajuisesti yhteen. Ja samalla ihmettelee miten bloggaajilla on aikaa.. ! Ihmettelen itse mistä toimittajalla on sitä lukuaikaa ottanut... Yksi bloggaaja ehtii kyllä sekä blogata että elää.
    Kirjoitat todella sujuvasti, Arleena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ihmettelin toimittajan vuosia kestänyttä noin pitkälle mennyttä kiinnostusta, että pitää oikein pohtia onko kaikki totta, onko ruoka kylmää ja riittääkö aika.
      Jäi epäilyttämään toimittajan ammattitaito.

      Poista