Taidekoulun pihalla

Keväisessä auringonpaisteessa kiertelin vanhankaupungin laitamia. Yksinäinen talitintti lauloi keväisellä nuotilla. Hiljainen lauantai-iltapäivä oli vaihtumassa iltaan.
Pysähdyin, kuten niin monesti ennenkin, vanhan kauniin rakennuksen eteen. Koska auringonvaloa oli mukavasti näppäilin kuvia Renlundin koulusta, jossa nyt toimii Pohjoismainen Taidekoulu.

Suomen senaatti hyväksyi vuonna 1866 asetuksen kansakoulun perustamisesta. Asetuksen mukaan kansanopetuksen tuli koskea sekä tyttöjä että poikia. Alkuvaikeuksien jälkeen ruotsinkielinen kansakoulutoiminta käynnistyi Kokkolassa vuonna 1874. Koululuokat toimivat aluksi toisistaan erillään aina vuoteen 1908, jolloin ala- ja yläluokat pääsivät muuttamaan omaan kiinteistöön Pormestarinkadun varrelle rakennettuun kauniiseen jugend-tyyliseen koulutaloon. Talon ovat suunnitelleet kuuluisat arkkitehtiveljekset Verner ja Ivar Thome. Koulu tunnetaan nykyisin Renlundin kouluna, ja tällä hetkellä sen suojissa toimii Pohjoismainen Taidekoulu.

  

Ennen osattiin rakentaa hyvin ja oikeaoppisesti. Ulkonäköön satsattiin ja kaikki tehtiin käsityönä.

 Toivon, että tätä rakennusta ei tuhota väärillä, virheellisillä korjaustoimilla eikä rakennusta pureta, vaan ammattitaidolla ja vanhaa perinnettä kunnioittaen siitä pidettäisiin hyvää huolta.

Kahden julkisen rakennuksen ikävä kohtalo oli taas luettavissa maakuntalehdestä. Omakotialueen, 1980-luvulla rakennettu, lasten ja äitien neuvolarakennus on homeessa ja sisäilma aiheuttaa terveysriskejä. Rakennus tyhjennetään ja neuvola siirtyy muualle.
Ehdottaisin, että rakennus purettaisiin ja tontin käyttötarkoitus muutettaisiin asuintalotontiksi, jolloin tontti voidaan myydä omakotirakentajalle. Kaupunki saa rahansa eikä veronmaksajille koidu korjauskustannuksia. Korjaukset eivät kuitenkaan pelasta rakennusta, se taito näyttää puuttuvan.
Toinen sisäilmaongelmissa painiva rakennus on terveyskeskuksen vanhempi siipirakennus. Samat toiveet sinne myös.
Jännityksellä odotan mitä seuraavaksi on tulossa. Tällä hetkellä sisäilma- ja homeongelmia on kaupungintalossa, valtion virastotalossa ns poliisitalo. Muutama koulu on evakossa ja homekouluja on purettu pari kappaletta. Tilalle on rakentumassa uudet. Onnistuvatko uudet kestämääm Renlundin koulun  verran  eli 105 vuotta. En usko.

Kuntien, kaupunkien ja valtion olisi paras rakentaa ns viipalerakennuksia, siirrettäviä ilman perustuksia olevia, joissa on yksinkertainen ilmanvaihtotekniikka ja ovat helposti ja edullisesti uusittavissa elementti kerrallaan, kun ongelmia syntyy.

 

 

Rakennuksessa on kauniita yksityiskohtia. Ennen rakennettiin tuulettuvat alapohjat, sokkeli on kaunista suomalaista graniittia tai gneissiä ja sen korkeus on riittävä. 

 

Katot ovat harjakattoja, joihin ei vesi jää makaamaan ja purkautuu rakennukseen.. Nyt vesi virtaa iloisesti peltikouruja pitkin  alas maahan.
Ilmanvaihtoa helpotettiin tuulettamalla ikkunoiden kautta. Runko on hirttä ja eristykset  hengittäviä luonnon materiaaleja. Rakentaminen ei kuulosta kovin monimutkaiselta. Onko se  tehty nykyään liian monimutkaiseksi ja hoitaminen ongelmalliseksi.