Matkanäkymiä

Nizzan Massenan aukio on hyvin keskeinen kaupungissa. Sinne johtavat monet keskustan kadut. Aukio on  luonnollisesti monien tapahtumien kokoontumispaikka. Joseph Vernier suunnitteli 1800-luvulla aukion italialaistyyliset rakennukset. Julkisivujen väritys on nizzanpunaista.
Aukion läpi kulkee Nizzan raitiovaunuliikenne. Raitiovaunuilla on kätevä matkustaa ylös vuorille ja/tai kiertää
alhaalla kaupunkia.
Kolmenkymmenen vuoden jälkeen aukiolle on palautettu takaisin Apollo-patsas. Marmorinen seitsemän metriä korkea Apollo seisoo keskellä  La Fontaine du Soleil-suihkulähdettä.
Uusina patsaina on aukiolle sijoitettu korkealle pylvään päähän useita miespatsaita, jotka  katselevat aukion menoa vakavana mietiskellen. Paikallisen taiteilijan tarkoitus on saada patsaiden avulla ohikulkijoiden nostamaan katseensa ylös kohti patsasta ja samalla Nizzan sinisenä hohtavaa taivasta. Kerrotaan, että varsinkin taiteilijat inspiroituvat tästä sinisestä, jota on sekä taivaalla ja meressä.

 

 

Aukiolta matka jatkuu Nizzan vanhaan kaupunkiin. Siellä on kiehtova, intensiivinen tunnelma. Kapeilla kujilla on mielenkiintoista puikkelehtiä, istahtaa katukahvilaan tai nauttia jäätelöstä, joka on paikallista pientuontantoa. Tässä kaupunginosassa ripustetaan edelleenkin pyykit ulos kuivumaan ja muuta paikkaahan niille ei löydy kuin rakennusten julkisivujen parvekkeet ja ikkunat. Hyvin italialainen tapa, joka onneksi on säilynyt.
Viimeisen kuvan taustalla häämöttää Linnavuori, jolta avautuu kaunis näkymä yli kaupungin.

Nizzan Modernin Nykytaiteen Museon ikkunoista avautuu komea näkymä kaupunkiin. Tässä museossa kannattaa käydä, nähtävää löytyy yllin kyllin.
Samaisen museon ikkunasta avautui näkymä Acropolis-konferenssikeskukseen ja sen puutarhaan.
Huomasin museon ikkunasta myös kauniin pienen parvekkeen, joka oli kuin vehreä keidas. Voin kuvitella, miten mukava on istuskella tuolla vihreässä lehtimajassa.
Kävimme myös Biotin kylässä, se oli pienoinen seikkailu, mutta siitä joskus myöhemmin.