torstai 10. lokakuuta 2013

Hetki

Hetki unen ja valveen rajalla
-------------------
Kosketus tuulenvireen, auringon.
Hitaasti purjehtivat pilvet
aaltoina  taivaan yllä.
Keinuvat, keinuvat  aallot tuudittavat.
Raukeus rajaa todellisuuden uneen.
Kaukana jo lipuvat purjeveneet
kohti meren loppua.

*
Valokuvatorstai-Runotorstai 298. haaste = hetki unen ja valveen rajalla
 

18 kommenttia:

  1. Saariston rauhaa, jota kuva tulee hienosti, hienoa Arleena

    VastaaPoista
  2. Jotenkin surumielinen. Purjeveneet mevät pois. Runossa on uneen nukahtamisen rentoutta. Uniruno iltasadun sijaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kauniisti sanottu. Meren äärellä aalltojen hiljaiseen huokunaan voi todella nukahtaa.

      Poista
  3. Kaunista kaunista. Olisiko taivas vielä unta ja purjeveneet todellisuutta vai toisinpäin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Molemmat sopii, purjeveneet lipuvat pois todellisuudesta.

      Poista
  4. Kohti meren loppua...pidin tästä lauseesta, se kuvaa jotenkin niin hyvin tuota maagista tunnelmaa unen ja valveen syvissä vesissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tunne tulee hiljaisella meren rannalla.

      Poista
  5. Minunkin suosikkini on tuo "kohti meren loppua". Ihanan herkkä tunnelma runossasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valtava meri ja taivas luovat herkistävän tunnelman

      Poista
  6. Tykkäsin tosi paljon runostasi, se kosketti!

    VastaaPoista
  7. Hieno hetki, ilman häiriötekijöitä. Kuvaa katsellessa ja runon myötä voi alkaa tuudittautua meren äänen ja tuoksun aikaansaamaan nirvanaan.
    Hieno.

    VastaaPoista
  8. Sama säe nousi esiin erityisenä kuin SusuPetalilla:kohti meren loppua

    VastaaPoista
  9. Niin kauniisti täydentävät toisiaan...kuva ja runo!

    VastaaPoista
  10. kaunis valokuva, runoa pohdin vielä vähän aikaa, mihin se meri loppuukaan, kun se rannalta katsoen näyttää olevan loputon, niinkuin se lopulta onkin, ympyrässä pallomme päällä

    VastaaPoista