torstai 6. kesäkuuta 2013

Piironki, lipas ja maljakot

 
Kesällä
Mansikkapiennar ruispellossa,
 mukissa makeita, pieniä smultroneita.
Omenapuiden kirpeät vihreät omenat.
Yhden omenan nakertaminen
kesti menomatkan lehmien hakumatkalla 
kurkien kytömaille,
tulomatkalle taitettiin koivuvitsa.
Joen uimarannassa oli äkkisyvää,
mutainen pohja ja uimavesi aina lämmintä.
Ulpukoista taiteltiin helminauhat.
Rannoilta poimittiin tuoksuvia kielokimppuja.
Valpurinhuhdassa kypsyivät elokuussa vaaraimet.
Kapea metsäpolku vei  pieneen punaiseen taloon,
matkalla rapsutettiin kuusista pihkaa,
 se oli purukumia joka raikasti suun.
Pihapihlajan punaisia marjoja 
puhallettiin koiranputkilla,
 se oli leikkiä eikä sotaa.
-
Ruskeaksi ootrattu, käsintehty piironki
oli yli sata vuotta sitten mummon kapiokaluste.
Alalaatikoihin viikattiin alusvaatteet ja liinat.
Lautakannen takana ovat pikkulaatikot,
niissä säilytettiin rahan lisäksi muuta tärkeää.
Ylimmässä pitkässä laatikossa oli valkokuvat.
Enolan kaksi maljakkoa ja puurasia.
Rasian napeilla oli mukava leikkiä.
Maljakoihin poimittiin tuoreet kesäkukkakimput.
Siankärsämöä, päivänkakkaraa, ruiskukkaa, kissankelloja,
 puna-apilaa, maitohorsmaa, koiranputkea.

*********
Lapsuusmuisto

    
 


18 kommenttia:

  1. Tuollainen kesäkukkakimppu on iloinen kimppu ja tuo kesämuistot varmaa edelleen joka kesä esiin.

    VastaaPoista
  2. Kyllä ja ne esineet myös nostavat mukavat muistot esiin.

    VastaaPoista
  3. Niin kauniit lapsuusmuistot tulivat mieleen kauniista runostasi.
    Miksiköhän lapsena ollessa, vesi oli aina lämmintä...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se muisti kulkee, muistiin jäävät positiiviset asiat.

      Poista
  4. Hieno piironki kuvassa. Myös minun lapsuusmuistoihini kuuluu tuo huonekalu. Semmoinen oli kototna ja naapuritaloissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä pohjalaispiironkeja on edelleen tallella - hyvä niin -mutta on niitä hävitettykin.

      Poista
  5. ihania muistoja, samankaltaisia ovat omanikin, lehmien hakeminen lypsylle haasta, oksa taitettiin ripsumista varten, jotta hännät eivät liikaa huiskisi äiti, lypsijää

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me otimme risun, koska tieltä poikkeavaa lehmää piti hätistellä ruotuun ja siinä sai näpätä risullakin. Muistelin, että aivan pieni olin silloin, kun tomerana sain lehmiä ajaa laitumelta kotiin.

      Poista
  6. Ulpukkahelmet ja metsämansikat... Maalasit hienon muiston lapsuuden kesistä, jotka itsellänikin olivat samantapaisia. Talkkuna vielä joukkoon, mutta sitä taidettiin syödä vain Lounais-Suomessa Hämeen rajalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläpäin ei talkkunaa tosiaan tunnettu. Ruispuuro, vastaleivottu leipä, juustot siinäpä ne arkipäivän herkut.

      Poista
  7. Ihana muistelo - oodi lapsuuden kesämaisemille ja suvun vanhoille esineille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - lapsuusmuistot säilyvät aina mielessä.

      Poista
  8. Kauniina ovat lapsuusmuistosi runossa, kuin helmet nauhassaan ikään.

    VastaaPoista