lauantai 9. helmikuuta 2013

Kameran takaa

Jääkukat näyttivät kauniilta. Kuljin ohi ja pysähdyin kadulle kuvaamaan. Tunsin itseni noloksi, kun ihmiset kulkivat ohi ja minä tirkistelin kameran kautta tyhjän liikehuoneiston ikkunoiden jääkukkia. Ohikulkijat varmaan ihmettelivät puuhastelujani.
Kuvatessani jokin aika sitten Neristanissa huusi eräs mies korttelin päästä. Tulevatko kuvat facebookkiin ?  Salaperäisesti vastasin, että itselle vaan ilokseni kuvailen.
 Kotona on helppo kuvata, kukaan ei tuijota eikä esitä kysymyksiä.  Olohuoneen uutta maalausta sovittelin  ja samalla katselin tason esinekollaasia. Kameran läpi näkee hyvin  mikä sopii ja mikä ei.
Tässä kuvassa on jo valon puutetta. Kuvauksen jälkeen vaihdoin valaisimen ja kliivian paikkoja ikkunalaudalla. Tähdet otan ikkunoista pois ja etsin näihin päätyikkunoihin valaisimet, yksi  kummallekin ikkunalle kattoon kiinnitettynä.
Olen kerännyt kaikenlaista, tässä kuvassa on keramiikkaa. Takkamuurissa on eteisen puolella sopiva kolo ja siinä  on nyt tämä kollaasi.
Pihalla kuvasin muutama päivä sitten. Oli mukava pysähtyä katselemaan läheltä, mitä asetelmia luonto on muovannut. Talvellakin ruusupensaan varret näyttävät  elinvoimaisilta väreinään oranssi ja vihreä.

14 kommenttia:

  1. Kauniita jääkukkia sait tallennettua.

    Kuvien ottaja tuntuu herättävän ihmisten huomion, jos kohta ei se aina ole ihme. Kerran keskellä suurta peltoaukeaa sen läpi vievällä peltotiellä kuvasin maanpinnassa olevia lumikiteitä kontallani takapuoli pystyssä, keskityin puuhaan enkä huomannut lähestyvää ulkoilijaa. Havahduin vasta kun hän alkoi jutella minulle, miespuolinen työkaverini siinä hymyillen kysyi, mitä minä oikein kuvaan.

    Ja onhan näitä hassunoloisia tilanteita tullut kuvatessa muutenkin. No, vähän hupia ihmisille...=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä aristelen katsojia, kun kuvaan. Siksipä yritän saada kuvat tilanteessa jossa ei ketään ole lähettyvillä. Se on joskus hankalaa.

      Poista
  2. Hienoja kuvia! Juu itseäkin välillä nolottaa ulkosalla kuvailu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kai jotenkin yksityinen asia, kuvaaminen.

      Poista
  3. Julkisilla paikoilla kuvaaminen kysyy kanttia :) Täällä ei kukaan tykkää kameran kanssa heilujista, talojakaan ei oikein uskalla kuvata kun heti epäillään ryöstöön tai muuhun terroritekoon valmistautumisesta. Luonnossa pyllisteleminen on onneksi sallittua ja herättää vain hilpeyttä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta. Marokossa minulle kävi nolosti, poliisi tuli kyselemään ja luuli, että kuvaan häntä, kuvasin jakaranda puuta, joka kukki parhaillaan.
      Uskoi kyllä eikä takavarikoinut kameraa.

      Poista
  4. Kauniita kuvia ja tuo jääkukkakuva on kuin taideteos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Siellä ne kukkivat edelleen tyhjän liikehuoneiston ikkunassa.

      Poista
  5. Tekemällä karaistuu :D Nykyään kuvaan välittämättä katsojista, kyllähän siinä on ollut opettelemista. Tuossa menossa olevassa näyttelyssä olen kuvannut mallinukkeja ikkunoiden läpi tai tavarataloissa, eipä siinä paljon viitsi vilkailla ympärilleen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta, kun ei ole huomaavinaankaan sitä karaistuu.
      Liikkeissä on vaikea kuvata, mutta liikkeen ulkopuolella näyteikkunoita voi kyllä kuvata. Usein lasi heijastaa hankalasti.

      Poista
  6. Tykkään noista keramiikoista..
    ne ovat niin kömpelön, raskaan kauniita ja hauraita omalla tavallaan..

    VastaaPoista
  7. Pidän myös. Uusin on Merja Pohjosen kuppi viime kesänä ostin, kun kävin katsomassa keraamikon pajalla tuotteita.
    Kupittaan Savi on loppunut vuosikymmeniä sitten ja Ester Tomulan keramiikkaa ei Arabialla enää synny.

    VastaaPoista