sunnuntai 3. elokuuta 2008

Sadeyön jälkeen

Yöllä on satanut, kuulin johonkin aikaan ropinaa. Aamulla asia todentui, ruoho näytti elinvoimaisen vihreältä ja kivet olivat puhtaita sateesta, vielä märkiä. Sade oli kaivattu ja toivottu, se on viilentänyt ilman. Taivas on edelleen harmaa, on alkanut kesän viimeinen kuukausi.
Nyt en kulkenut pihalle, katseeni kiersivät olohuoneen viherkasveissa kriittisesti. Kesken aamukahvijuonnin aloitin sisustamisen kasveilla. Tämä pienimuotoinen uudistaminen pyöräytti koko viherkasvirivistön uuteen kuosiin.

Kaikki alkoi Käpypalmusta. Olin tuskaillut jo pitkään sen leveälle haroittavista lehdistä. Ylöspäin ne eivät nousseet, kasvoivat pituuttaan vaaka-asennossa. Ensin siirsin Modern Art pöytävalaisimen entiselle paikalleen tarjoiluvaunulle, josta nostin Käpypalmun kukkapenkille. Kentianpalmuja siirsin valaisimen ja Muulinkorvan vapauttamalle tilalle.

Nostin Käpypalmun uuteen paikkaansa. Se haroitti edelleen. Ajattelin taltuttaa sen kasvutapaa ylöspäin. Otin rautalankaa ja kiedoin sitä kevyehkösti palmun ympärille ja asettelin kankean lehtiruusukkeen ojennukseen. Sidonnan jälkeen oli tilaa, nostin Muulinkorvan sen viereen.

Käpypalmu on vanhimpia maapallolla kasvavista kasveista, ikää lähes 300 miljoonaa vuotta.
Ihailin käpypalmuja nettisivulla, sieltä löytyi kuvin havainnollistettuna käpypalmujen kasvu siemenestä aikuiseksi. Odottelen mihin suuntaan tämä viisi vuotta vanha palmuni kasvunsa suuntaa.

15 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista odotella, mitä me talvella kirjoitellaan. Sinä olet jo siirtynyt sisätiloihin, ainakin väliaikaisesti. En epäile, etteikö me kirjoitettaisi, mutta aiheet varmaan vaihtuu luonnonkukista muuhun. Minulla on pari juttua takataskussa ja varmaan sinullakin.

    VastaaPoista
  2. Olen päättänyt inspiroitua lähes päivittäin kohdalleni osuvista teoista, ilmiöistä, uudistuksista, laiskottelusta, ajatuksista....

    Saas nyt nähdä, miten käy.
    Omasta mielestäni elämä on ihan suht mielenkiintoista eri asia onko se muiden mielestä. Yritetään.

    VastaaPoista
  3. Sade teki kyllä todella hyvää. Me ehdittiin jo ostaa letkut, kastelua varten, mutta eipä niitä tarvinnut kuin kerran käyttää. Yritin sinnitellä puutarhan kanssa mahdollisimman kauan ilman kastelua.

    Parimetriseksi kasvaneet ukonhatut kyllä kaikesta sidonnasta ja tuennasta huolimatta notkahtivat maahan. Leikkasin ne kokonaan poikki ja jaoin isot kimput äidille ja ystävälle. Me kun poistutaan maasta taas tiistaina. Turhaan jäisivät tänne maata pitkin makoilemaan.

    Haisee syksylle!

    VastaaPoista
  4. Komea käpypalmu, ja laajalle levähtänyt ;)

    VastaaPoista
  5. Kasveissa on juuri tuo vika, että ne kasvaessaan vaativat tilaa joka suuntaan. Kasvatin kolmatta vuosikymmentä tupaantuliaislahjaksi nuorena saamaani peikonlehteä, katkaisin välillä ja istutin uudelleen, ja aina se oli katossa asti menossa ja levitti valtavia lehtiään laajalle. Samoin kävi jukkapalmulle, jota olen vaalinut ja uusinut yhtä kauan ja kyllästynyt myös. Pehko on taas katossa.

    Peikonlehden katkoin lopulta roskiin ja palmu on siirretty ulko-oven läheisyyteen pois olohuoneesta. Nyt on jäljellä pari palmuvehkaa ja huonekuusi, jotka vielä pysyvät aisoissa.

    VastaaPoista
  6. nanna,
    juu ei tarvitse nyt kastella, tänään sataa tihuutti ihan kivasti, piti lähteä oikein sateeseen ulkoilemaan ja oli raikasta
    Ja sinulla alkaa lämpöiset viikot, en tiedä onko se mukava trippi, mutta tervetuloa taas takaisin.

    VastaaPoista
  7. elegia, saa nähdä mitä se tykkää noista kahleista, noh kerron jos se kuoleekin

    VastaaPoista
  8. katriina,
    sinähän olet sinnikäs ollut noiden viherkasvien suhteen. Meillä on aloitettu silloin tällöin alusta, muutot vain kummasti karsivat valikoimaa.
    Niin ja ei saisi koskaan uusia ihania kasveja, jos ei kylmästi heivaisi jotain vaikka roskiin.
    Edellisessä asuinpaikassamme lahjoitin ison limofiikuksen kaupungin kirjastoon, ottivat mieluusti vastaan.

    VastaaPoista
  9. Meillä ainut isompi viherkasvi on aralia jonka sain kun muutin kotoa opiskelemaan. Silloin se oli pieni sintti ja nyt se on metrin korkuinen ja yli metrin levyinen reuhka. Välillä olen aina yrittänyt leikkoa siitä oksia että se rupeaisi kasvamaan ylöspäin, mutta ei ole vielä auttanut.

    VastaaPoista
  10. kaisa,
    siellä tuntuu olevan samat levyssuunta-ongelmat kuin täällä oli.
    Aralia on hiukan käpypalmua pehmeämpi oksistonsa suhteen, joten siihen ei tämä kehittelemän i viritys paljon auta pikemminkin olisi vahingoksi.

    Mutta kuulostaa siltä, että aralia on kodikkaan rehevä.

    VastaaPoista
  11. No olipas mielenkiintoinen oppitunti, meillä on pieni palmuvauva puutarhassa, ja näyttäisi ton sun linkin perusteella, että se on just Käpypalmu. Sadetta kyllä kaivattaisiin täälläkin.

    Toi sun palmu muuttui kuin eri kasviksi, kun laitoit lehdet ylöspäin. Palmut on kauniita sisustuskasveja, mä en kyllä koskaan onnistunut yhdenkään kanssa siellä Suomessa.

    Nyt täällä Kaliforniassa saa ihailla palmuja sitten senkin edestä, on kuitenkin yksi palmu, josta en niin kamalasti tykkää, Yucca-palmu, se oli niin suosittu 80-luvulla, että jotenkin sen nyt mieltää sinne. Meidän naapurilla kuitenkin kasvaa valtava Yucca-palmu, sitä saan "ihailla" aina makkarin ikkunasta. ;)

    VastaaPoista
  12. itkupilli,
    tosiaan saat ihailla palmuja aivan omassa luonnollisessa maisemassaan.
    Meillä vaan täällä sisätiloissa kasvavat palmut. En tiedä mistä tuo palmuvillitys alkoi muutamia vuosia sitten. Nyt ne ovat olohuoneen sulostuttajia varsinkin talvella.

    Vielä tänä aamuna näytti käpypalmu voivan hyvin kuristuksesta huolimatta.

    VastaaPoista
  13. Ihana kirjoitus :)
    Palmu nayttaa nyt tosi hyvalta.

    VastaaPoista
  14. Hei Arleena,
    Tässä voisi puhua käpypalmun avustetusta ryhtiliikkeestä - näin ole itsekin tehnyt monelle kasville eivätkä mitkään ole pahaksi panneet.
    En muuten ole onnistunut pitämään pitkäaikaisesti hengissä ainoatakaan palmua enkä kyllä syklaamejakaan, mutta nehän ovat niitä joulunaluskaunistuksia.

    VastaaPoista
  15. susa,
    kiitos palmun puolesta :) taitaa niitä kasvaa siellä Vegasissa ihan istutettuna luonnonhelmassa

    melita,
    juu näyttää edelleenkin olevan voimissaa. Palmut kasvavat nyt tässä viherkasvijaksossani yllättävän hyvi - tai no eihän niitä ole kuin kolme kaksi kentiaa ja yksi käpy

    Muuten tuo syklaami saattaa olla nirsoin kasvatettava, en ole itse saanut koskaan sitä kukinnan jälkeen enää menestymään.

    VastaaPoista