Matka jatkui ja pysähdyimme kahville pieneen kylään. Kahvila oli pääasiassa alkoholia myyvä baari. Tosin kahviakin sai, mutta ei kahvipullaa. Lähdimme katselemaan keskellä kylää olevaa autiota ja raunioitunutta kaunista kirkkoa. Kirkon katolla kasvoi ruohoa ja puita, suurin osa katosta oli romahtanut alas. Yritimme selvittää kirkkopihalla istuvalta mieheltä kirkon historiaa. Hän osasi vain kertoa, että kirkko on venäläinen. Tunnistin sen ortodoksikirkoksi, jonka kukoistusaika on ollut ennen Neuvostoliiton syntyä, tsaarien aikaan. Venäläisethän eivät piitanneet kirkoista, vaan antoivat niiden rapistua, jopa tahallaan niitä tuhosivat tai ottivat muuhun käyttöön. Mies oli oikeassa, venäläinen rakennus se on.
Julkisivulla oli tallella ja ehjänä vielä risti. Yllättävän hyvin säilynyt.
Kovia kokeneen näköinen kirkko, mutta kaunis.
VastaaPoistaKirkko on upea ja näyttää, että on käytetty luonnonkiviä sekä tiiliä.
PoistaKaunis rakennus, toivottavasti joku instanssi vielä näkee senkin arvon. Vaan meidän on vaikea varmaan ymmärtää, mitä kaikkea virolaisena tuntee tuota kohtaan...
VastaaPoistaSe on kaunis. Virolaisilla on itsenäisyytensä ajalta ennen Neuvostoliittoa oma historia kirkkojen suhteen.
PoistaOnpa kaunis vanha kirkko. Soisi sen säilyvän ihastukseksi jälkipolville.
VastaaPoistaSe ihastutti minua ränstyneenäkin. Toivottavasti se on joskus kunnostettu kirkko.
Poistarauniot viehättävät myös minun silmääni. mielenkiintoinen historiallinen monumentti noin.
VastaaPoista