maanantai 29. huhtikuuta 2013

Siellä kaunis Caprin saari on

Teimme Napolinlahden rannalle, Sorrentoon, lomamatkan loppukesästä vuonna 2008. Aikaa on kulunut melkein viisi vuotta. Ajatukseni lensivät nyt Caprin saarelle, kun luin Tommi Melenderin Yhden hengen origiat- esseitä luetusta elämästä. Essee Silmänkääntäjä Caprilta alkaa kysymyksellä.
Kuka kuuluisa kirjailija asui huvilassa Caprilla ?  Melkein kuulen vastauksenne  - Axel Munthe.
Tässä tapauksessa sitä ei oletettu vastaukseksi, vaikka Munthekin oli kuuluisa.  Onko kirjailija  Curzio Malaparte tuttu ?  Ei minulle ainakaan. Tosin uskon hänen olevan tuttu monelle suomalaiselle.
Malapartella oli myös huvila Caprilla  Talon suunnitteli Malaparte itse  Hän arvosti perinteisten caprilaistalojen puhtautta ja yksinkertaisuutta. Casa Malaparten rakentaminen oli kirjailijan vastalause keinotekoiselle Capri-tyylille, joka levisi jylhänkauniille Napolinlahden saarelle pääasiassa saksalaisten tuomana historiallisena tyylirihkamana. 

Malaparte kertoo romaanissaan, kuinka legendaarinen aavikon kettu Erwin Rommel vieraili 
Casa Malapartessa keväällä 1942 vähän ennen El Alameinin taistelua. 
Kirjailija esitteli kenraalille huvilaansa ja he seisahtuivat halliin, josta avautui  maisema merenlahdelle. Sitä ihaillessaan miehet nautiskelivat Pompeijin ympäristön viinitarhoissa kasvanutta Vesuviuksen viiniä. Ennen lähtöään Rommel kysyi Monapartelta, onko tämä ostanut huvilansa valmiina vai rakennuttanut itse.
Malaparte kertoo: Vastasin, että olin ostanut talon valmiina, vaikka se ei ollutkaan totta. Ja sitten osoitin käsivarret levällään Matromanian äkkijyrkkää seinää, Faraglionen kolmea jättiläismäistä kalliota, Sorrenton niemimaata, Seireenien saaria, Amalfin kaukaa sinisenä häämöttävää rannikkoa ja vielä kauempana näkyvää kultaista hiekkarantaa Paestumin luona ja lisäsin vielä: 
- Minä olen sen sijaan suunnitellut maiseman.
Hieno tarina. Paitsi että Rommel ei koskaan vieraillut Casa Malapartessa. 
Malaparte toimi sotakirjeenvaihtajana Suomessa 1940-luvulla ja kirjassaan Kaputt (1944) hän kuvaa pitkät jaksot  kokemuksistaan sotareportterina maassamme.

Tämä Tommi Melenderin kirja sai minut avaamaan kuva-arkistoni Sorrenton matkan kohdalta. Erittelin sieltä Capria käsittelevät kuvat. Niistä muutamat liitän tänne ja muistelen matkaani. Caprin retkeni alkoi ikävästi, mutta päättyi hyvin ja muistot ovat mukavat. Menimme pienellä laivalla saarelle ja pyörryin vähän ennen maihinnousua. Niinpä vastassa oli caprilainen ambulanssi, jonka miehistö tutki  minut ja totesi lopulta kaiken olevan ok. Tästä syystä emme halunneet lähteä Munthen huvilalle. Liikuimme kaupunkialueella ja ihailimme merta, jyrkkiä rantoja ja rakennuksia. Kävimme Caprin valkoisessa kirkossa, josta on näkymä alemmassa kollaasissa. Katselkaa kuvat ja klikatkaa  tästä linkistä  Isle of Capri Bing Crosbyn tulkitsemana.
Jyrkät kalliorannat, turkoosi meri ja sininen taivas, se on kaunista katseltavaa. Täysin valkoinen kirkko on vaikuttava.
Vielä kerran toivon matkustavani Caprille. Malaparten huvilaan on myös syytä tutustua. Haluan retkeillä Vesuviukselle enkä unohda ajella kauniilla Amalfin rannikolla.  Jo tämä tehty matka oli ikimuistoinen.

14 kommenttia:

  1. Hieno postaus Caprista.En ole siellä koskaan ollut mutta äitini kertoi Caprista ja ihastuksestaan tuohon saareen.Itse asiassa olin melkein tuolla,sillä olin kerran äidin vatsassa tuolla;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Capriin ovat monet ihastuneet ja todella se on kaunis saari.

      Poista
  2. Kiitos matkasta Caprille, jossa en ole koskaan käynyt. Tuo upea sävel rupesi soimaan korvissani jo ennen kuin klikkasin tuota linkkiä, jotenkin Caprista tulee se mieleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se Caprikappale on kyllä ajattoman kaunis.

      Poista
  3. onpa sinulla mielenkiintoinen kirja luettavana. kiitos arleena tästä todella hienosta postauksesta:)) se tuli oikeaan saumaan, ulkona pikku myräkkä, kova tuuli ja vettä puottaa taivaan täydeltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja on mielenkiintoinen ja antaa kimmokkeen kirjojen lukemiseen, siis niihin kirjoihin, joita esseet käsittelevät.
      Nyt on ollutkin aika jäätävää säätä.

      Poista
  4. Hiano matkakuvaus, peikko roikkui mukana koko matkan. :)

    VastaaPoista
  5. Kyllä on kaunis påaikka se Capri.
    Hienoja kuvia olit siittä laittanut, jylhää ja kauniita taloja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunista oli ja kuvista saa hieman esimakua miltä siellä näyttää.

      Poista
  6. Hurja aloitus matkalle tuo pyörtyminen. Sanoo hän, joka ei ole koskaan pyörtynyt, mutta lapsena aina toivoi sitä.

    Minullekin Capri oli unohtumaton kokemus kaikessa kesäisessä kauneudessaan. Odotin paljon, kun olin jo nuorena tyttönä lukenut Munthen kirjan ja äiti oli hehkuttanut lisää oman matkansa jälkeen. Toiveet täyttyivät, ja se Munthen huvilakin kannattaa seuraavalla reissulla tarkastaa, on se sen arvoinen. Kyllä, sinne menisi mielellään takaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli yllätys, joka lopulta päättyi hyvin.
      Munthea en ole lukenut, mutta voisin käydä katsomassa sitäkin huvilaa.

      Poista
  7. Upeita kuvia! Mullakin on muistoja saarelta lähes 30 vuoden takaa!
    Olisikin jo aika matkustaa sinne uudelleen. Se koko Amalfin rannikko on huikea, Positano, Maiori, Sorrento... Ai että, matkakuumetta nousee!
    Munthen huvilalta sai upeita kuvia merelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On varmasti jotain muutosta jo tapahtunut 30 vuodessa, ainakin pensaat ja puut ovat kasvaneet. Rakennuskanta on ennallaan, siellähä ei hajoteta vanhaa, kuten meillä täällä Suomessa pakkaa käymään.
      Jäi nyt Mynthen huvila näkemättä, mutta ensi kerralla sitten.

      Poista