Ajelimme tietä läpi merenlahden, ylitimme sen seitsemän siltaa.
Aurinko paistoi. Merellä jäät olivat eronneet jo pieniksi lautoiksi.
Muutaman päivän kuluttua jäät vapauttavat veden ja jylisevät horisonttiin
Laiturilta mutkitteli vielä polun viimeinen jälki rantaa kohti.
Tulomatkalla otan kuvat joutsenparista.
Se kuherteli nyt jääsuvannossa.
Tulomatkalla huomasin jotsenten uineen kauas niemenkärjen suvantoon.
Enkä saanut enää niistä kuvia.
Otin laineista kuvan ja kimaltavasta, aurinkoisesta merenpuolikkaasta.
Mieleeni tuli Viljo Kajavan runo Laine
Etäältä tuli laine,
kosketti jalkojani,
ne olivat lujasti
maan ja meren rajalla.
Laine oli kaukaa saapunut,
ja hetken olin osana
laineen kertomusta.
Varpaat koukistuivat lähtöön,
mutta hiekka
pysähdytti ne veden viivalle.
Laine liittyi toisiin laineisiin,
ja vesi liikkui edes takaisin,
tahtoi sinne
mistä oli tänne tullutkin.
Aurinkoista viikonloppua kaikille.
Ihanat luonnon värit!!
VastaaPoistaIhana runo.Hyvää pyhäpäivää ♥
VastaaPoistaKiitos aurinkoisesta kevätretkestä runon kera:))
VastaaPoistaKaunis runo, ja sopikin kuviisi hienosti!
VastaaPoistaHyvästi jäät, tervetuoloa laineet! Runo sanoitti hienosti kuvasi.
VastaaPoistaNyt saatta ehtiä jäät sulaa vapuksi, mikä on hienoa pitkää talvea ajatellen. Kuvat meren ääreltä ilahduttavat!
VastaaPoistaEivät ole vedet vielä vapaat, vaikka vauhdilla sulattelevatkin lumisohjoa selkämyksiltään. Valoisan keväinen kuvasarja...:)
VastaaPoistaKiitoksia samoin Sinulle Arleena, kauniisti kuvailit vettä ja sen läikettä, siitä on niin moneksi, olipa se purossa, meressä, joessa, järvessä tai vaikka pisaroina..
VastaaPoistaSe alkukesän hieno hetki, kun saa ensi kerran astella lämpimällä hiakarannalla ja kastaa varpaansa meriveteen!
VastaaPoistaTuollaisena, kuvissa näkyvissä, kevätpäivänä juuri tekee mieli lähteä pienelle virkistävälle tutkimusretkelle lähiseudulle.
Kaunista.
VastaaPoistaKauniita kuvia!
VastaaPoista