Yhteisessä elämässämme on yksi asia, johon en ole ottanut kantaa, en kertonut toiveitani enkä muutenkaan puuttunut. Se on autonosto. Tänään tein poikkeuksen, johtuikohan sateisesta harmaasta päivästä, lähdin mukaan autoliikkeeseen. Auto oli jo etukäteen valittu ja ehdot melkein sovittu, mutta koeajo oli tekemättä.
Odottelimme vapautuvaa ja juuri oikeaa myyjää, kun kahvinurkkauksessa istuva nainen nyökkäsi. - Hei.
Tarkoitatko minua ?. Kysyin hämmästyneenä aivan oudolta naiselta.
Kyllä, etkö tunne ? - E- ei, en tunne tai muista, vastasin ihmetellen ja mietin samalla pääni puhki pitäisikö minun tuntea.
Oletko Teerijärveltä ? - Ei, olen syntyisin naapuripitäjästä, mutta asun nyt Kokkolassa. Tosin isän puolelta sukujuuret johtavat Teerijärvelle. Isovaarin vaimo oli sieltä kotoisin ja meillä on kaukaisia sukulaisia edelleenkin Teerijärvellä.
Olet aivan samannäköinen kuin hän joksi sinua luulin. - Kuka hän on, eihän sitä tiedä vaikka samaa sukua ollaan, kysyin. - Kaitajärvi, hän on töissä S-Marketissa Teerijärven keskustassa, siellä hänet tapaat. - Meillä on kesäisin tapana ajella Teerijärven kautta, se on niin kaunis ja hyvin hoidettu kuntakeskus ja kaunis järvi keskellä kuntaa, jatkoin. Ajattelin, että pitääpä pistäytyä S-Marketissa.
Koeajolla käytiin ja ihan mukavalta auto tuntui. Tosin minulle riittää, että autolla pääsee eteenpäin. Muusta en niin välitä. Kaupat tehtiin ja ensi viikolla saadaan uusi auto. Ihan mukava kokemushan tuo oli, vaikka ei minusta hyötyä ollut. En edelleenkään välitä minkälaisella autolla matka taittuu.
Saa nähdä onko tämä meidän Toyota yhtä viisas kuin Audi aikoinaan. Sehän ei käynnistynyt sinä aamuna, kun piti lähteä viimeiselle matkalle autoliikkeeseen ja jäädä sinne. Se auto oli kovasti meihin tykästynyt ja haikein mielin minä siitä luovuin. Vieläkin muistelen Audia, se oli todellista kiintymystä puolin ja toisin.
Keltaisen kohdalla olisin sanonut ei - mielipiteeni. Olisihan se kyllä markettien isoilla parkkipaikoilla loistanut kuin aurinko. Sitä ei olisi tarvinnut etsiä, kuten tätä nykyistä hopeanharmaata. Sitä on etsitty silloin tällöin muiden kymmenien hopeanharmaiden autojen joukosta. Tämä uusi raikkaan sininen kyllä löytyy ja erottuu ihan kiitettävästi.
Minun ensimmäinen ja ehkä viimeinen ikioma autoni oli keltainen Nissan Note. Bongasin sen autoliikkeen sivulta ja rakastuin heti. Se kyllä yleensä löytyi hyvin parkkikselta ja muutenkin se oli piristävän näköinen. Sitten vaihdettiin autoa ja nykyinen on sininen, sekin kyllä kiva väri. Harmaata en haluaisi, mutta käytetyn ostajalla ei aina ole valinnan mahdollisuutta.
VastaaPoistaKeltainen väri sopii juuri japanilaiseen siroon autoon, taatusti näkyy maantielläkin hyvin. Harmaata on tosiaan yllättävän paljon ja senpä takia ne "katoavat" parkkipaikalla helposti.
PoistaMiten kaunis kuva koivun oksistosta... Autokauppoja autokaupassa, se on niin miehinen maailma, että onneksi miehesi oli mukana. Sekin pitää kutinsa, että autonomistajille muodostuu omansalainen suhde autoonsa, muutama ystävistäni on antanut autoilleen jopa nimen. Raikkaan sininen auton värinä kuulostaa mukavalta...:)
VastaaPoistaMinä en välitä autokaupoista, mutta nyt oli ihan kiva olla mukana.
PoistaTosin ei minusta mitään hyötyä ollut.
Audi oli autona poikkeus ja jostain syystä se välkkyy mielessäni yhä.
Se on kyllä näkyvä auto värinsä puolesta tämä uusin.
Kiva tositarina. Meilläkin on sininen auto.
VastaaPoistaJa mulle myös toi autojuttu on vähän kuin sullakin, pääasia, ettei jätä tielle.
Kiitos. Sininen ainakin erottuu harmaiden joukosta.
PoistaSe pääasia on tärkein.
Sama täällä. Pääasia, että autolla pääsee toisestakohteesta toiseen. Muutaman kerran olen istuskellut autokaupan penkillä odottamassa kauppojen syntymistä. Yhdestäkään perheen autosta en olisi luopunut, mutta onneksi uusi on aina tuntunut hetken päästä yhtä hyvältä.
VastaaPoistaMuistelin, että täämä autokauppa taisi olla ensimmäinen, kun olin mukana.
PoistaKaikkeen tottuu.
Onnea uudelle autolle!
VastaaPoistaKyllä vain voi autoonkin kiintyä,kuin ystävään tai palvelijaan. Vuosien aikana voi syntyä suhde ja kehittyä tunneside. Vaikka olenkin aina nauttinut uuden auton saamisesta, niin olen ensiksi myös potenut eron tuskaa vanhasta autostaan.