Kävin läpi kuviasi ja kirjoituksiasi pitkältä ajalta. Itse asiassa tajusin pitkäksi venähtäneen blogihiljaisuuteni vasta blogisi antiin tutustuessani. Talvisia kuvia, upeita kollaaseja ja miten herkullisia rakennuksia, varsinkin vanha asemarakennus. Tuon DIY-tyynyn reijittäminen antoi mielenkiintoisia mielenyhtymiä. Eipä olisi tullut itselleni mieleen, että puusepän luo reijittelemään huopakangasta, miten mahtava idea...
Kerrassaan hurmaannuin kellokasakuviin, niissä vain on jotain niin "ajatonta".
Puuteoksesi "Joulukuusen uusi elämä" on villeydessään suorastaan kutkuttava, suupielet taisivat väkertyä korkkiruuveille, jokin siinä vain hymyillytti.
Viihdyinpä blogissasi melkoisen tovin ja nautin herkullisesta kuvien ja sanojen yhteensovitetusta herkkupöydästä...:)
Kyllä sieltä silmut jo hieman pullistelevat. Kiitos, että vierailut blogissani useamman postauksen verran. Olen vähän hurahtanut käsillä tekemiseen. Nyt on paremmin aikaa, joskus kauan sitten ei aikaa ollut kodinhoidon, lasten ja työn takia. Joulukuusenrunko on edelleen omassa nurkassaan, siirsin lattialle. Se näyttää ihan kivalta. Kellot ovat tosiaan nyt "ajattomia".
mahtava kuva ja upea runo. nautin eilen sinisestä taivaasta pilvien yllä lentokoneessa istuessani, Tukholmaan laskeuduttuamme harmaa pilvimassa oli todella paksu estäen taivaan sinen näkymisen maankamaralle!
Roskia ja koirankakkaa näkyy tosiaan siellä täällä, mutta sitten myös krookuksia, skilloja, leskenlehtiä, jäälauttoja, avovettä, joutsenia, mustarastaan laulua ym. ihanaa kevääseen kuuluvaa!!!
On kuin onkin silmuja koivussa...
VastaaPoistaKävin läpi kuviasi ja kirjoituksiasi pitkältä ajalta. Itse asiassa tajusin pitkäksi venähtäneen blogihiljaisuuteni vasta blogisi antiin tutustuessani. Talvisia kuvia, upeita kollaaseja ja miten herkullisia rakennuksia, varsinkin vanha asemarakennus. Tuon DIY-tyynyn reijittäminen antoi mielenkiintoisia mielenyhtymiä. Eipä olisi tullut itselleni mieleen, että puusepän luo reijittelemään huopakangasta, miten mahtava idea...
Kerrassaan hurmaannuin kellokasakuviin, niissä vain on jotain niin "ajatonta".
Puuteoksesi "Joulukuusen uusi elämä" on villeydessään suorastaan kutkuttava, suupielet taisivat väkertyä korkkiruuveille, jokin siinä vain hymyillytti.
Viihdyinpä blogissasi melkoisen tovin ja nautin herkullisesta kuvien ja sanojen yhteensovitetusta herkkupöydästä...:)
Kyllä sieltä silmut jo hieman pullistelevat.
PoistaKiitos, että vierailut blogissani useamman postauksen verran. Olen vähän hurahtanut käsillä tekemiseen. Nyt on paremmin aikaa, joskus kauan sitten ei aikaa ollut kodinhoidon, lasten ja työn takia.
Joulukuusenrunko on edelleen omassa nurkassaan, siirsin lattialle. Se näyttää ihan kivalta.
Kellot ovat tosiaan nyt "ajattomia".
Niinpä, lumikasojen alta roskaa... mutta pian...
VastaaPoistaKyllä ne sieltä häviää.
PoistaIhana toiveikas kuva !!
VastaaPoistaIkkunasta sen kuvan nappasin.
PoistaHieno runo.Luin että Helsingissä alkoi terminen kevät..
VastaaPoistaTäällä on ollut vähälumisempaa kuin etelässä. Öisin on pakkasta edelleen.
PoistaKaunis kuva, tou toivon mieleen
VastaaPoistaPumpulipilvet ovat kauniita
PoistaRuno ihan mahtavan hieno ja kuva myöskin..kevättä tietää molemmat!
VastaaPoistaKiitos, jotain huhtikuusta sain paperille.
PoistaRunoissasi on aina nin osuva tunelma ja hauska poljento, kuin kansanlaulua. Pelkistetty kuva vastaa haastetta.
VastaaPoistaKauniisti sanottu, kiitos.
PoistaKohta ruoho roskat peittää
VastaaPoistaTänä kulujen minimointiaikana voi tosiaan odottaa, ettei roskiakaan raskita kerätä.
PoistaKyllä se sieltä, toivossa on hyvä elää!
VastaaPoistaTulee se, aina on tullut. Nyt on vähän myöhässä.
PoistaTaivas haluaa pitää valon itsellään, mutta minä odotan kunnes..
VastaaPoistaHuhtikuu on vielä aika arvaamaton, kunhan toukokuulle päästään niin jo on valoa ja heleyttä.
Poistamahtava kuva ja upea runo. nautin eilen sinisestä taivaasta pilvien yllä lentokoneessa istuessani, Tukholmaan laskeuduttuamme harmaa pilvimassa oli todella paksu estäen taivaan sinen näkymisen maankamaralle!
VastaaPoistaLentokoneessa voi tosiaan tuntea vapaan liitelyn taivaan sinessä.
PoistaOnneksi on myös kadunpuhdistusautoja.:)
VastaaPoistaNe ovatkin jo jyrisseet tuossa ikkunan alla ihan kiitettävällä tavalla.
PoistaHuhtikuun näköinen kuva ja runo !
VastaaPoistaSe on torstaina ikkunasta otettu ja huhtikuu näytti juuri tuolta.
PoistaRoskia ja koirankakkaa näkyy tosiaan siellä täällä, mutta sitten myös krookuksia, skilloja, leskenlehtiä, jäälauttoja, avovettä, joutsenia, mustarastaan laulua ym. ihanaa kevääseen kuuluvaa!!!
VastaaPoistaKevät on kaunista aikaa ja ne linnut niitä on jo odotettu. Täällä en ole kuullut vielä mustarastasta enkä nähnyt. Onkohan niitä tällä korkeudella.
VastaaPoistaLoistava runo tähän hetkeen. Juuri tänäänkin taivas haluaa sinisyyden itselleen säästää ja antaa meille harmaan.
VastaaPoistaKiitos, aimarii, tänään on taivas harmaa eikä sinistä näy.
Poista