tiistai 16. huhtikuuta 2013

Lusikoita ja vasara




Kaivelin piironginlaatikoita ja käteeni osuivat  lusikat. Muutama vuosi sitten otin ne esille, käsittelin eli puhdistin ne. Jo silloin päätin laittaa ne esille. Toisin kävi ne joutuivat takaisin laatikkoon, ovat taas himmenneet. Nyt pitäisi keksiä mitä niille teen. Ei, en aio viedä kirpparille, sillä jokainen lusikka on ansaittu otsa hiessä. Jokaisessa on kaiverrus palkintosijasta. Tunnearvo on melkoinen, tosin yksikään ei ole ansioistani saatu. Aikoinaan ajattelin laittaa ne kollaasina vitriinikehyksiin.
Laatikosta löytyi vielä lisää, isoja lusikoita, sokerilusikka, kahvilusikoita. Materiaali on osassa  alpakkaa kultauksella ja hopeaa. 
Vasara on edelleen miehen työhuoneen laatikossa, vaikka ohjeistus sen parempaan säilytykseen saatiin
5-vuotiaalta. Eilen hän tuli vasara kädessä keittiöön ja selitti meille vähän nuhtelevaan äänensävyyn.
Tämä on vaarallinen vasara. Pappa sinun pitää laittaa se niin korkealle etten minä ylety sitä ottamaan.
Liekö 5-vuotiaan mielessä ollut jo ajatus, että napautan vasaralla johonkin ja tulee sirpaleita.

20 kommenttia:

  1. Lasten suusta jne...Ihana Pikkuinen!!

    VastaaPoista
  2. Noista lusikoista voi tehdä tosi upeita seinäkoukkuja. Näin niitä Ilonalla livesti ja nyt juuri on edessä hänen uusin kirjansa ja siinäkin niitä on käytetty ripustuskoukkuina. Eli lusikka seinään kiinni ja taivutus. Näyttää tosi hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää kokeilla jollain ns huonommalla yksilöllä vaikkapa tulevan vessan pyyhekoukuksi.

      Poista
  3. Mä myös katselin jonkun blogissa näitä lusikoita, joista oli tehty niitä koukkuja, olivat tosi kauniita.
    Tai sitten ihan vaan lusikka taulujakin oli jossain.
    Mutta kyllä sun lapsenlapsellasi on sana hallussa, niinkuin mummullaankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kollaasitaulukin olisi kiva.
      Tytär on kyllä näppärä kaikin puolin, askel nousee kevyesti ja touhua riittää.

      Poista
  4. Mulla niitä koukkuja myös oli. Mutta on ne tosi nättejä noin lasipurkissakin,Hyvä idea :) eikä niitä ole tarvinnut pilata taivuttamalla. sidoin yhen kasan tuollaisia pellavalangalla nipuksi ja ripustin keittiön lampusta roikkumaan. Nätimpiä olisivat seinällä, mutta kun ei ole seinää. Rakastan tuollaisia lusikoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelinkin, että en raski kovin montaa taivutella. Pitää keksiä keittiöön jotain.

      Poista
  5. Nuo lusikat ovat kauniita, eihän niitä nyt mihinkään kirppikselle! Kyllä noilla pikkuihmisillä leikkaa, välillä saa melkein pissat housuissa nauraa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Makoisat naurut sain, en tosin tytön nähden hohottanut. Vieläkin hymyilyttää tuo viaton aito lausahdus.

      Poista
  6. Lusikoita pitäisi käyttää, niin säilyvät puhtaina. Minullakin on noita kokoelma ja olen miettinyt mitä niistä tekisin, ei muistoja raaski poiskaan heittää.
    5-v on tehnyt hienon löydön ja tietää kielletyksi tavaraksi, hih. Meidän pikkuiset kiikuttivat aina ahkeraan mummin lukulaseja, eihän niitä nyt voi jättää pöydälle lojumaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta käytössä pysyisivät puhtaina, mutta ei ole tullut käytettyä.
      Ja meillä järjestellään ensin työpöytää ja sitten vasta piirrellään.

      Poista
  7. Vanhanajan viehätystä noissa ihanissa lusikoissa. Olen vaihtanut omiani netin tavaranvaihtokirpparilla ja osan myynyt kultasepänliikkeeseen. Säilytin vain kaikkein hienoimmat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En millään raaski luopua noista eikä niillä oikeastaan ole kuin tunnearvo.
      Niputtelen ne jollakin tavalla.

      Poista
  8. Noista lusikoista saa todellakin kauniita kollaaseja, hyvän näköisiä ne ovat kyllä maljakossakin. Valitettavasti ne ovat käytössä hankalia, kuumenevat ihan vietävästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa ajattelin myös, ei niillä ole käyttöfunktiota enää vain muistoarvo.

      Poista
  9. hauska postaus, minulla palkintolusikat käytössä edelleen, sokerikossakin aina ruusulusikka;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sokerikossa minullakin on ruusulusikka. En ole ottanut niitä käyttöön, alpakka on seosmetallia, mutta ei kai se maistu silti. Tosin kultaukset ovat kuluneet.

      Poista
  10. Ihania nuo viisivuotiaat viisauksineen.
    Tuleepa todella hieno kollaasi, tai mitä nyt aiotkin lusikoista tehdä.
    Varo kuitenkin vasaraa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy varoa, ei passaa pamauttaa lusikkaa.
      Kollaasia a la Juhani Harri-tyyliin sopisi.

      Poista