Muutaman avioliiton jälkeen ja leskeksi jäätyään E. Casanova on päätynyt vanhusten hoivakotiin. Mikäpä miehellä on siellä eläessä. Täysihoito pelaa ja hoitajat ovat sopiva silmänilo. Vaikka E. Casanova ei aivan kaikkea enää muista, on yksi asia, joka on säilynyt kirkkaana mielessä ja ajatuksissa. Siitä hän myös puhuu ja toimii päivittäin kykyjensä mukaan. Hoitajat saavat milloin taputuksen kädelle, silityksen poskelle ja hieman pullukka Elli taputuksen pyöreälle takapuolelleen. Eivät suutu Casanovalle. Päinvastoin laskevat leikkiä ja taputtelevat takaisin. Siitäkös Casanova innostuu ja puhuisi naisistaan vaikka kuinka pitkään. Harmi vain, nämä tarinat on kuultu jo niin moneen kertaan, että kukaan ei jaksa jäädä niitä enää kuuntelemaan. Paitsi kodin muut miehet.
Mieskööri kokoontuu aulan sohvaryhmälle joka päivä, pääroolissa on E. Casanova. Hän kertoo päivästä toiseen niitä elämänsä hetkiä, joissa toisena osapuolena oli nainen. Naiset ovat vaihtuneet tiheään ja miehistä tuntuu, että Edwin lisäilee joskus tarinaansa uusia juonteita. Se ei haittaa, mukava on eläytyä värikkääseen elämään. Jonkun mielessä häivähtää pieni kateuden piikki, oma elämä ei ole yltänyt Edwinin kokemuksien tasolle. Mutta tarinoita kuunnellessa kateuskin häipyy ja mielikuvitus siivittää ajatukset huimiin kokemuksiin Edwinin lailla.
Edwin Casanovasta on tahtomattaan tullut taitava terapeutti.
*********************
Pakinaperjantai 282. haaste = Outolemmen narinoita
Pakinaperjantai 282. haaste = Outolemmen narinoita
Hauska pakina :)Näiden kasanoovien ja taputtelijoiden kanassa olen tekemisissä lähes päivittäin. Kaiken muun ovat unohtaneet, mutta ei sitä :-D
VastaaPoistaHyvä, että muistiin on jäänyt jotain elämän "suloista sokeria"
PoistaOletko lukenut Kellokosken prinsessa kirjan? Siinä jotain samoja sävyjä kuin pakinassasi.
VastaaPoistaEn ole lukenut sitä enkä elokuvaakaan käynyt katsomassa. Pitäisi lukea se kirja.
PoistaParhaimmillaan kun noin menee!
VastaaPoistaSe on totta, pysyy mieli virkeänä, kun on mukavaa muisteltavaa.
PoistaMuistaminen on mukavaa, varsinkin jos sen saa sanottua vielä sanoina, ja käsillä vähän vahvistettua tunnelmia :)
VastaaPoistaMuistaminen on eletyn elämän uudelleen kokemista.
PoistaNe onkin mieluisia asioita muisteltavaksi, hi!
VastaaPoistaCasanova nauttii elämänsä loppuun asti!
Taas hieno pakina sulta!
Mieluisat muistot keventävät elämää.
PoistaMukava pakina. Mitähän kertomista meillä on sitten vanhainkodin kiikkutuolissa tarinoidessamme?
VastaaPoistaToivottavasti ei tarvitse olla tuppisuuna ja muistamattomana.
PoistaHieno elämänmyönteinen pakina. Sitähän sanotaan, että on elettävä niin, että on mitä sitten vanhana kiikkustuolissa voi muistella.. :D
VastaaPoistaSe on totta, kun on elänyt niin, että sen muistaa vanhana, ei ole elänyt turhan panttina.
PoistaMainio pakina.Taitaisi tuollainen Casanova olla hyvä juttu vanhainkodissa;D Jotkut ihmiset vaan osaavat nauttia elämästä kunnolla;D
VastaaPoistaHyvä terapeuttihan sitä on silloin muille, kuten Edwin.
PoistaOn sentään joku paikka, ja aika, jolloin ei ole niin väliä mitä, ja miten, muistaa.
VastaaPoistaPääasia että muistot tuovat iloa.
Juuri niin. Ja on aikaa muistella, kuulijoita riittää ja päivään tulee iloa.
PoistaJa todelliset casanovat istuvat hikjaa ja kuuntelevat, toisilla on kertomisen taito ja toisten salaisuudet säilyvät salaisuuksina.
VastaaPoistaMainio pakina!
Se on myöskin totta, kaikki eivät halua jakaa omaa elämäänsä.
PoistaCasanova tuntuu olevan tarinankertojain sukua, se on taito että osaa kertoa liikoja kehuskelematta niin että mielenkiinto säilyy. Kiva pakina, sinullakin on tarinankertojan lahja.
VastaaPoistaMuistot antavat virikkeitä ja iloa päiviin, varsinkin silloin, kun juuri muuta ei enää ole.
VastaaPoistaMinä myös työhistoriani aikana sain kuunnella monen monet Edwineiden stooryt.
Kivasti pakisit.