torstai 6. tammikuuta 2011

Sata sanaa

Luin Turun Sanomia. Tänäänkään mieleni ei ilahtunut uutisista. Raiskauksia, lasten hyväksikäyttöä, varkauksia, ryöstöjä, viilletty mies, lääkemääräyksien väärennös, kolareita, saarille ei saa viedä pelkkää postia, junat myöhässä, saksalainen dioksiinirehu saastuttaa,  öljy ja ruoka kallistuu, oudot lintukuolemat, tulva laajenee Australiassa, Hollannissa teollisuuspalo.
Myönteiset uutiset ovat vähemmistönä.  Ne ovat  pääasiassa kulttuuri- ja ruokasivuilla. Mietin, ovatko raiskaus-, varkaus-, tapaturma-, pahoinpitely- ja kolariuutiset tarpeellista uutisoida. Miksi meidän tulee tietää  tarkasti muiden ihmisten henkilökohtaiset tragediat. Rikosten tekijät rangaistaan aikanaan oikeuslaitoksissa.  
Meitä kaikkia ja koko maapalloamme koskevat ikävät ja tuhoisat tapahtumat on uutisoitava, avun saannin kannaltakin. Tarvitsemme tietoa ja taitoa lisääviä, elämänhallintaa parantavia uutisia.
Tässä sata sanaani.
PS. Ulkona on ihastuttavan positiivisen kaunista

16 kommenttia:

  1. Ei ihme, ettei jaksa lukea lehdestä muuta kuin sarjakuvat ja kultuurisivut.

    VastaaPoista
  2. Olen huomannut, lehtiotsikot ovat samanlaisia ympäri maailmaa. Ihan kaikkea ei tosiaan tarvitsisi tietää, ikävät asiat kun on oikeasti kuitenkin niitä harvinaisempia tapahtumia elämässä, nyt saa jo sen kuvan ettei muuta olekaan. Voisi vaikka tehdä kerran viikossa tai kuussa tilastollisen yhteenvedon, jos välttämättä pitää tietää, saisi lukea jutun tai jättää lukematta.

    VastaaPoista
  3. Uutiset ahdistavat minuakin. Ihmisten pahuus järkyttää eniten.

    VastaaPoista
  4. Sama juttu hesarissa ja uutissa.
    kannattaa katsella ulos ihanaa lumista maailmaa..etsiä ja nähdä se kauneus ja hyvyys, jota löytyy maailmastamme ja omasta itsestämme..

    ihanat kuvat!

    VastaaPoista
  5. SusuPetal,
    Kyllä minullakin on lehden luku jäänyt vähiin, vaikka päivälehtiä meille tulee kolme.

    Sirokko,
    En ymmärrä mitä uutisarvoa on esim murto- ja raiskausjutuilla ja vastaavilla. Nehän ovat enemmän yksittäisen ihmisen tragedioita ja kuuluvat ko henkilön yksityiselämään. Rikokset taas hoidetaan lainmukaisesti oikeusistuimissa. Mikähän saa nämä lehtiin pantavaksi.

    Unelma,
    Hyvin sanottu ja samaa mieltä.

    hanne,
    Noita uutisia tulee joka tuutista. Miksiköhän niihin ei puututa. Emme kai halua hykerrellä ihmisten surkeissa kohtaloissa.
    Paljon tärkeämpää uutisoitavaa olisi.

    Kiitos.

    VastaaPoista
  6. Hyvyys ja pahuus, kauneus ja rumuus ovat meillä aina keskellämme. Mutta suurimman julkisuuden saa pahuus. Miksi?

    VastaaPoista
  7. Siksikö en enää jaksa lukea lehtiä? Sata sanaasi niin totta.

    VastaaPoista
  8. Tuo ikuinen blogistin kysymys: Onko lapsellista olla positiivinen, nauttia kauneudesta ja kertoa pieniä mielihyvän kertomuksia? Onko edes lupa niin tehdä kun maailma minkä tahansa mittarin mukaan mitattuna on monelta osin aika kurja paikka?

    En tiedä. Mutta nyt lähden ulos koiran kanssa ja katson maailmaa sen silmin, puhtaanvalkeaa hankea odottamassa piehtaroimista, lapsia pulkkamäessä, niitä aamu-uutisia jotka on kirjoitettu keltaisin merkein hankeen.

    VastaaPoista
  9. Onpa tosiaan kaunista talvea. Kovasti sitä täällä etelässä kaipaa.

    VastaaPoista
  10. Zilga,
    Ja noita joka päivä 365 päivää vuodessa.

    Lastu,
    Hyvä kysymys. Sitä minäkin ihmettelen, miksi positiiviset asiat eivät ole suosittuja uutisina.

    kaanon,
    Uutistulvaa tulee joka puolelta, siksi ei minuakaan kiinnosta lukea niitä vielä paperista.

    Demetrius,
    Ei ollenkaan lapsellista. Meillä ei olisi luettavana niin paljon näitä tragedioita, jos huomioisimme etupäässä positiiviset asiat. Tosin kuten totesit mmeillä lienee kuitenkin niitä negatiivisia liiankin kanssa.

    Ulkona on nyt puhdasta, siellä on hyvä rentoutua ja ainakin hetkeksi unohtaa

    Hanhensulka,
    Meillä on vuodenaikojen suoma rikkaus. Vaihtuvat vuodenajat jokainen omanlaisensa. Kauneuden huomaa juuri erilaisuutena.

    VastaaPoista
  11. Totta puhut, monesti ollaan mietitty, että miksi meidän pitää lukea kaikista toisten murheista ja eritoten, kun niistä iloista ei ole mitään samaan aikaan. Maailmasta tulee tosi synkkä kuva ja joudumme suremaan toisten suruja, ihan varmasti myös turrumme niihin. Tunneskaalan ääripäät kun on varattu ihan omille iloille ja suruille...

    VastaaPoista
  12. Inkivääri,
    Sitä ihmetteln minäkin päivittäin. Joskus tuntuu, että journalismi on aivan hakoteillä. Lehtiä täytetään silpulla, joka ei kiinnosta oletettavasti suurinta osaa lukijoista ollenkaan.

    VastaaPoista
  13. Pelkän uutistiedon mukaan maailmankuva rajoittuu ja antaa väärän kuvan koko elämästä. Luo tasapainottomuutta.
    Minä myös vastustan sellaisen maailmankuvan uskottavuutta.
    Mediakasvatus on tosiaan paikallaan!

    VastaaPoista
  14. Olen ollut lomalla kaikesta, myös uutisista. UUtiset tuntuvat tosiaan useimmiten huonoilta, tulevaisuus ei näytä hyvältä, eikä aina nykyisyyskään. Kun työssäni katselen lasten ja nuorten elämää, olen välillä todella ahdistunut, että mihin tämä maailma on menossa ja kainka nämä nuoret selviytyvät oman elämänsä ja koko maailman haasteista. mutta kaikki kai kumminkin ovat aikansa lapsia...onhan sitä selvitty sodista ja muista. Hyvä veto sinulta tuo luonto tuohon lopuksi: jotenkin luonnon äärellä tai luonnossa mittakaavat saavat oikeat suhteet.

    Ja vielä: KAUNIS profiilikuva sinulla!

    VastaaPoista
  15. Rita,
    Hyvä huomio sinulta, tämä uutistulva tosiaan vääristää ja hahmottaa maailmankuvaa väärällä tavalla. Jos oikopäätä uskoo uutisoinnin kertovan koko totuuden, saa todella synkän ja ahdistavan kuvan.

    tuike,
    Voin vain kuvitella, miten nämä ikävät tragediauutiset vaikuttavat lapsiin ja nuoriin. Ehkä nämä ovat tämän ajan sotakokemuksia näin karkeasti verrattuna.

    Luonto tosiaan vetää asioille oikeat mittasuhteet.

    Kiitos kommentistasi.

    VastaaPoista