Kuulaana pakkaspäivänä lenkkeilin Kupittaan puistossa. Laajan puiston läpi risteilevät puistotiet oli aurattu lumesta. Kaupunkilaiset ulkoilevat mielellään myös talvisin tässä puistossa, joten on hienoa että osa puistoteistä on hoidettuja. Tämä puisto on Suomen vanhin ja laajin puisto. Se on perustettu ensimmäisen ristiretken aikana vuonna 1155. Puiston isossa lähteessä piispa Henrik kastoi ensimmäiset pakanalliset suomalaiset kristinuskoon.
Tänä talvipäivänä lähteen ovat valloittaneet sorsat ja joutsenet. Täällä Aurajoen sorsat viettävät kylmän keskitalven ajan. Kaupunki huolehtii linnuista pitämällä lähteen sulana. Linnuille ja muille eläimille on rakennettu muutama pikkutalo, joissa voi käydä lämmittelemässä. Nyt taloissa paloivat vielä jouluvalot, valaistu joulukuusikin oli vielä pihalla. Ruokaa näytti olevan linnuilla yllin kyllin.
Puiston historiaan kuuluivat 1500- luvulla taistelut. Ensin sinne majoittuivat tanskalaiset, jotka pitivät hallussaan Turun linnaa. Kuningas Kustaa Vaasan sotajoukot valloittivat linnan ja ajoivat tanskalaiset pois. Toisen kerran taisteltiin 1597, silloin tulivat ruotsalaiset Kaarle Herttuan johdolla ja valloittivat Turun Linnan Kupittaan taistelussa. Häviäjä oli silloinen Puola-Ruotsin kuningas Sigismund.
Jo 1550-luvulta lähtien puistossa vietettiin keskikesän juhannusjuhlia. Opiskelijat aloittivat 1600-luvulla puistossa Floran päivän juhlinnan. Puistosta tuli kaupunkilaisten virkistysalue. Vapun vietto ja kulkueet aloitettiin tästä puistosta jo1900-luvun alusta.
Kupittaan lähteen vedellä uskottiin olevan terveysvaikutuksia ja 1700-luvulla sen äärelle rakennettiin sairastupa. Kaupunkilaiset kävivät juomassa lähteellä tätä tervehdyttävää vettä. Myöhemmin paikalle rakennettiin kylpylälaitos ja 1824 iso kaivohuone- ja juhlasalirakennus.
Vuosina 1986-89 puistoon rakennettiin lasten omien suunnitelmien mukaisesti Unelmien leikkipaikka. Sen toteuttivat pohjoismaiset taiteilijat. Osana leikkialuetta ovat Seikkailupuisto, Liikennekaupunki ja Lintupuisto.
Kuntoilijoille ja urheilijoille puistossa on Maauimala, Urheiluhalli ja Keilahalli.
Kerrotaan, että Kupittaanpuistossa on pelattu ensimmäistä kertaa suomalaista jalkapalloa 1890-luvulla. Puisto toimii nykyään koko kansan virkistysalueena.
Lähde:
Turun kaupunki Kupittaanpuisto
Tuolla on mukavaa pysähtyä kesällä ja syödä eväitä pyöräilynlomassa.
VastaaPoistaKupittaan puistossa kävin lapsena ankkoja katsomassa. Myöhemmin kävin siellä omien lasteni kanssa, silloin jo tiesin, että on muitakin vesilintuja kuin ankat. :)
VastaaPoistaSaakohan nuo linnut koskaan pullaa?
VastaaPoistaAri,
VastaaPoistaKesällä mekin kuljemme tuolla silloin tällöin, talvella tulee käytyä harvemmin.
Unelma,
Lintuja ja muita eläimiä, joita nyt talvella ei näkynyt, käyn kesäisin jututtamassa.
isopeikko,
Kyllä ne pullaa saavat, luulisin, että vain kesällä.
Vaikken mä noista lintukuvista yleensä perusta, niin tuo 'Miljoona sorsaa' on todella upea!
VastaaPoistaKauniita kuvia :)
VastaaPoistaMielenkiintoinen katsaus puiston historiaan! On siellä vaan ihana saada ulkoilla:)
VastaaPoistaKaupungin keuhkot. Fyysisen ja psyykkisen terveyden lähde. Puistoja kannattaa suojella.
VastaaPoistaKupittaan puistolla on pitkä historia. En uskalla edes ajatella, miltä näyttäisi ja mitä vaikutuksia sillä olisi, jos puistoon kaavailtaisiin uusia kerrostaloja. Hui. Mutta onneksi päättäjät tietävät mikä monipuolinen merkitys puistolla kaupunkilaisille ja matkailijoille on.
Sekö on niin vanha! Minulla Kupittaan puisto yhdistyy ehdottomasti koirayhdistyksemme pitämiin match showhin, aina helatorstaina ja Turun päivänä pystytimme sinne maauimalan viereen kentälle aamuvarhaisella kehät ja pöydät monen vuoden ajan. Vieläkin helatorstaina vähän nytkii jalassa.
VastaaPoistakiitos kivoista kuvistasi ja historiasta
VastaaPoistaMielenkiintoinen historia puistolla. Hauskaa, että linnuille pidetään sulana lähdettä, jonka vedellä on siunattu ihmisiä. Toivottavasti linnutkin pääsevät siunauksesta osallisiksi.
VastaaPoistalepis,
VastaaPoistaSorsat vaikuttivat oikein tyytyväisiltä ahtaassa lammikossaan
Susa,
Kiitos. Kauniista puistosta onnistuu kuvien ottaminen hyvin.
Sirkka,
Kesällä siellä tulee käytyä enemmän. Oli mukava kuvata puisto talvisena. Ja ei-turkulaisena puiston historia oli mukava selvittää.
Lastu,
Tähän puistoon ei rakenneta, vaikka olisiko sanomatta paras. Koskaan ei voi tietää mitä tonttimaan puute saa aikaiseksi. Maatahan Suomessa riittää, mutta niin monet haluavat asua keskikaupungilla.
Kaupunki hengittää puistojen kautta sekä historiaansa että nykypäivää.
miolann,
Kupittaalla on hyvä iso kenttä myös koiratapahtumillekin. En ole ollut koskaan näissä tapahtumissa.
hannele,
Kiitos, että luit.
Ina,
Minäkin havahduin tuohon historiaan, kaikki oli minulle uutta tietoa.
Lähde on tosiaan muuttanut käyttötarkoituksen totaalisesti. Kun selvisi tuo lähteen historia harmitti hieman, että sitä ei ole pidetty lähteenä.
Linnuille olisi voinut rakentaa oman alueensa muualle. Mutta ehkäpä se onkin hyvässä käytössä näinkin.
Puisto on tavallaan kaupungin sielu. Paikka rauhoittua olla luonnossa.
VastaaPoistaPuisto on minullekin tuttu, mutta kiitos sen historiasta.
aimarii,
VastaaPoistaTämän puiston tarjonta on monipuolista, jokaiselle jotakin.
Kupittaan puiston historia on todellakin mielenkiintoinen, kiitos kirjoituksestasi.
VastaaPoistaTutu paikka tietenkin turkulaiselle, lintujen ruokkimiset, uimala, jossain kaukana menneisyydessä.
Lastenlasten kanssa olen ollut tuolla muutaman kerran. Siellä on paljon kaikenlaista monenikäiselle. Seikkailupuisto ja virtaava vesi...
VastaaPoista