Suomen onnellisuus on mitattu ja olemme kolmannella sijalla ennen Ruotsia heti Norjan ja Tanskan jälkeen. Ei voi valittaa, ollaan onnellisia. Automatkalla, maiseman eli kotomaamme ihastelun lisäksi, on aikaa ja hiljaisuutta ajatteluun. Järjestelin aivojeni muistikorttia. Muistelin elämää taaksepäin niin kauas kuin muisti vei. Tapani mukaan kirjoitan niitä muistiin paperille. Pätkiä muistikortista.
Lumi on koristellut kallioleikkauksetkin, ne näyttävät luonnollisilta kuin kuuluisivat juuri tuollaisina maisemaan. Porasahojen terävät jäljet ovat pehmentyneet ja graniitin kuviot ovat kuin kuvanveistäjän veitsen vetoja. Silmä tottuu yllättävän nopeasti näihin haavoihin.
Katse ylös kurkottaen voi nähdä lumiset puut kalliolla. Olemattoman ohut multakerros antaa puille elämän voimaa. Juuri sopivasti ei yhtään liikaa.
Nyt on tultu maisemiin, joissa asuin 14 vuotta. Puut ovat kasvaneet metsäksi. Tie kaartuu samoin kuin silloin.
Suomen karikatyristien ja pilapiirtäjien killan vuosinäyttely 12.1-30.1.2011 Sanomatalon Mediatorilla. Tätä näyttelyä oli ilo katsella, loistavan hyviä karikatyyrejä. Kuvassa Jorma Ollila, Tuomari Nurmio, Prinsessa Viktoria + miehensä, Marja Tyrni, Olli Rehn, Tarja Halonen, Timo Soini, Aleksander Stubb. Kuva on huono, mutta siitä saa käsityksen mitä näyttelyssä on. Teoksia oli kymmenittäin.
Samassa aulassa on myös Kimmo Pälikkö- Katovaa kaupunkia, maalauksia Helsingistä
Samassa aulassa on myös Kimmo Pälikkö- Katovaa kaupunkia, maalauksia Helsingistä
Sanomatalon rakenteet näyttivät graafisen kauniilta. Kuvasin alhaalta lattiatasolta ylös kohti talon lakea.
Onneksi noissa kallioleikkauksisa on lunta ja jäätä koristeena, muuten ne ovat aika ankean näköiset.
VastaaPoistaSanomatalossa on usein mielenkiintoisia näyttelyitä.
Kiinnostavsti kerroit, kuten aina.
VastaaPoistaTuosta karikatyyrinäyttelystä näin otteen TV:ssä. Ehkä vielä ehdin käydäkin siellä, jos hyvin käy. Nyt olen joutunut kököttelemään kotona viimeiset pari viikkoa flunssaa paossa.
Niin, aika jännää, että tuo maisema on talvella kauniimpi kuin kesällä, karuus jotenkin sopii talven autiuteen. Vaikutti mukavalta reissulta kaikin puolin. Sanomatalossa en ole koskaan käynyt, ei ole edes tullut mieleen että siellä pidettäisiin näyttelyjäkin.
VastaaPoistaLumi on koristanut kallioleikkaukset kauniisti.
VastaaPoistaMielenkiintoinen näyttely. Pääsisipä katsomaan.
Ai että, en ole tänä talvena ajanut tuota väliä ja en ole nähnyt sitä kammoksumaani reittiä talviasussa. Pitääpä korjata tilanne.
VastaaPoistaLuminen maisema on sitten kaunis ! Kallion pinnan epätasaisuudetkin tulevat kauniisti esiin....
VastaaPoistaNäyttely voisikin olla mielenkiintinen nähdä.
Olisi varmaan pelottavaa mennä tuollaisille teille
VastaaPoistaSusuPetal,
VastaaPoistaTalvella ne ovatkin parhaimmillaan.
Käydään Sanomatalossa aina kun liikutaan Helsingissä.
Siellä myös Anhavalla, nyt oli Jorma Hautalan näyttely, postaan siitä jossain vaiheessa.
Unelma,
Toivon sinulle pikaista paranemista.
Karikatyyrinäyttelyssä mieli virkistyy, hauskaa katsottavaa.
Sirokko,
Lumi kaunistaa.
Kannattaa poiketa Sanomatalossa. Mediatorin lisäksi siellä on Anhavan galleria ja taideopiskelijoiden galleria, en nyt muista nimeä.
kaanon,
Lumi on kaunis elementti.
lepis,
Kannattaa ajaa reitti vielä kun on lunta.
sariw,
Suosittelen näyttelyä. Siellä ainakin mieli virkistyy.
isopeikko,
Jos ei jyrkänteille mene, niin turvallista on
Niin, kyllä, Suomea on helppo rakastaa. Olkaamme onnellisia.
VastaaPoistaKävit katsomassa myös entiset kotiseutusi. Puiden pituudesta huomaa vuosien kulun. Ja muitakin muutoksia on, toivon että koit ne myönteisiksi.
Itse kun käyn vanhoilla asuinsijoilla, huomaan, että tunne on monenkirjava. Toisaalta iloinen, toisaalta haikea.
Hienoja kuvia automatkalta. Usein sitä huokailee onnesta autossa istuessaan ja maisemia ihaillessaan.
VastaaPoistaJossain oli tutkittu, että eilinen (maanantaina) oli koko vuoden masentavin päivä. No tänään iloitsin kun siitä päästiin. Joten onnellisia ollaan täälläkin.
VastaaPoistaJa näistä lumisista maisemista täytyykin nyt iloita niin kauan kun voi.
Elävä yhteys luontoon lienee suomalaisten onnellisuuden takana. Kun katson kuviasi, niin ymmärrän hyvin että näin on.
VastaaPoistaLastu,
VastaaPoistaHaikeus on ehkä päällimäinen tunne, kun kiertelee vanhoilla asuinpaikoilla.
Muistojen palautuminen on ilo.
Näin minullakin.
Katriina,
Viikonloppuna oli tosiaan kaunista, oli pakko taas näpsiä kuvia. Aina joku onnistuu, suurin osa ei.
Helinä,
Täytyy myöntää, että eilen en liikkunut oikeastaan mihinkään. Lepäilin viikonlopusta ja nautin kotona olemisesta. Ilmankos en huomannut masentavaa päivää.
Ina,
Uskon tuohon luonnon hyvää tekevään vaikutukseen. Automatka jopa moottoritiellä tuo luonnon hiljaisuuden ja kauneuden esiin, olo on levollinen.
Mielenkiintoinen näyttely, ja matkakuvat.
VastaaPoistaTuo tie on kaunis myös syksyiseen ruska-aikaan.
Tykkään myös, että tämä tieosuus on talvella kaunis, mikäli on tämmöinen talvi, kuin nyt.
VastaaPoistaSanomatalon näyttelyissä en ole huomannut käydä koskaan.Johtuu varmaan, että yleensä vain piipahdan ohimennen Helsingissä.
Hyvällä säällä ja mukavissa maisemissa matkanteko on nautinto!
VastaaPoistaOlen nähnyt Torremolinoksen rantabulevardilla useana vuonna erään taitavan karikatyyritaiteilijan. (ja onhan heitä yleensä turistikohteissa väkivilkkailla paikoilla) Ohikulkijat pysähtyvät usein mielenkiinnolla seuraamaan hänen taitavaa ja hyväntuulista työskentelyään.
Jos vielä jatkossakin menemme sinne, taidan uskaltautua hänen käsiinsä.
Mk,
VastaaPoistaSe on yllättävää kuinka moottoritie tai paremminkin näkymät ovat komeita ja kauniita.
Näyttelystä tuli oikein hyvälle mielelle.
aimarii,
Sanomatalo on niin hyvin siinä keskustassa, että käväisemme siellä aina.
Anhavalla on myös mukava käydä katselemassa.
Rita,
Karikatyyli-taiteilijoilla on mielestäni hyvä taito nähdä ihmisestä oleellinen ja korostamalla sitä saavat persoonan hyvin esille.
Mukava idea piirrättää karika itsestään.