Minulla on omatunto. Tunnen sen aina silloin tällöin. Se puhuu aivan hiljaa, vain minä kuulen sen äänen. Se aloittaa keskustelun, kununohdan huomioida läheisiäni, unohdan tärkeän asian,
unohdan olla kiitollinen, unohdan ottaa yhteyttä,
unohdan merkkipäivät, unohdan köyhät ja apuatarvitsevat,
unohdan huomioida tarpeeksi, unohdan oman terveyteni,
unohdan vaalia terveyttäni, unohdan syödä terveellisesti,
unohdan liikkua tarpeeksi, ........lista jatkuisi vielä pitkään
mutta tämä riittää aluksi
Unohdukset aktivoivat omatunnon. Omatunnon äänet suututtavat joskus aika tavalla. Silloin otan puheenvuoron itselleni ja kivahdan. Ole hiljaa, eivät ne muutkaan huomioi tarpeeksi. Miksi aina minun pitäisi.
Ihminen vailla omatuntoa on itsekäs. Hän odottaa vain muiden huomiota. Koskaan sitä huomiota ei tule tarpeeksi. Itsekkäästä tulee marttyyri, jolla on kunniankruunu päässä, muut ovat syyllisiä.
Haluan pitää omatuntoni. Se havahduttaa, muistuttaa ja antaa hyviä neuvoja. Toimii moraalinvartijana. Onko muiden omatunto yhtä viisas. Uskon niin. Jotkut eivät vain pysähdy kuuntelemaan mitä omatunto puhuu. On kovin kiire, liian paljon työtä ja aikataulutettuun elämään ei ole löytynyt aikaa kuunnella omatunnon ääntä.
Omatunnon kasvattaja on moraali. Kiitän moraalia, olet onnistunut hyvin kasvatustehtävässä.
Aktiivinen omatunto ja moraali huolehtivat toinen toisistaan minun parhaakseni.
Haluan pitää omatuntoni. Se havahduttaa, muistuttaa ja antaa hyviä neuvoja. Toimii moraalinvartijana. Onko muiden omatunto yhtä viisas. Uskon niin. Jotkut eivät vain pysähdy kuuntelemaan mitä omatunto puhuu. On kovin kiire, liian paljon työtä ja aikataulutettuun elämään ei ole löytynyt aikaa kuunnella omatunnon ääntä.
Omatunnon kasvattaja on moraali. Kiitän moraalia, olet onnistunut hyvin kasvatustehtävässä.
Aktiivinen omatunto ja moraali huolehtivat toinen toisistaan minun parhaakseni.
Hienosti kirjoitettu pakina omatunnosta!
VastaaPoistaKiitos yaelian.
VastaaPoistaNyt olen lähdössä pienele kesätripille kauniiseen Suomen maisemaan.
Kirjoittelen viikolla, jos aikatauluun sopii, mutta loppuviikosta taas olen kotona.
Muistikirjassani pienenä tyttönä.
VastaaPoista" Omantunnon ohjausta noudata notkoissa elämän.
Siin on porras poikki kuilun,
silta vaarojen välissä.
Ei se katkea kävellen".
J.H. Erkko
Alakoulun opettajani kirjoitti värssyn, muistan sen vieläkin, en tiedä tuliko sanatarkasti.
Hyvää lomaa!
Omatunto on tärkeä muistuttaja ja osasit pukea sen tärkeyden hienosti sanoiksi!
VastaaPoistaHienosti kirjoitettu omastatunnosta.
VastaaPoistaSe on hyvä asia, että tietää, että itsellä on omatunto, se toimii!
to pitää meidät oikealla tiellä. Me tarvitsemme sitä. Mutta omatunto kehittyy ympäristön esikuvien kautta. Kun tietyt tavat sallitaan, ne tulevat vallitseviksi, sopiviksi. Nelivuotiaatkin käyttävät suomalaisia v-sanoja ja englantilaisia f-sanoja, koska ympäristö niitä käyttää. Ja niin edelleen.
VastaaPoistaOn siis tärkeää, millaisen henkisen ympäristön luomme.
Joskus minustakin tuntuu, että omatuntoni on vähän liiankin herkkä. Mutta kuten kirjoitat hienossa pakinassasi, on hyvä, että välillä herätellään. Olisi niin helppoa unohtaa monia asioita ja velvollisuuksia ihan mukavuudenhalusta.
VastaaPoistaNäin sen pitäisi olla aina ja kaikilla, hienosti toit sen esille. Omatuntoa kasvatetaan lapsesta asti kuin kallisarvoista kukkaa, aikuisena sen eteen on tehtävä vähän itsekin töitä jotta ei kukka kuihtuisi.
VastaaPoistaOmatunto kuulostaa vähän päällepäsmäriltä. Tosin tutulta hyväksytäänkin kovempia sanoja kuin vieraalta :)
VastaaPoistaUnelma,
VastaaPoistaOsuva ja opettavainen runo. Olet hienosti tallentanut sen muistiisi
Elegia,
VastaaPoistaKannattaa kuunnella sen ääntä.
Niin usein se on näyttänyt un9ohtuvan esim tuolla päätöksentekopaikoilla
Harakka,
Kyllä se valitettavasti joskus jää se ääni kuulematta, pitäisi kyllä
Utukka,
Moraali- ja kasvatuskäsitykset ovat kovin erilaisia eri perheillä-
Joiltakin elämänarvot5 ovat totaalisesti harhateillä
Moraalihan on omatunnon kasvattaja ja omatunto on sellainen kuin on moraalikin
Sirokko,
VastaaPoistaJuu elämänarvojen mukaan se omatunto puhuu. Vaalimista se tarvitsee.
Uuna,
Syyllistyn myös helposti unohduksen tielle ja sitten on huono omatunto tai näyttää, että muissa se syy saattaa ollakin
isopeikko,
Niin on he5rkästi moittimassa ja ojentamassa
Läheisiä kohtaan on kriittisempi ja huomauttelee herkemmin
Hieno!
VastaaPoistaTämä kolahti minun omatuntooni. Joskus omatuntoni on ollut laiska ja antanut minun tehdä itseäni vastaan. Onneksi sitä myötä kun olen vanhentunut on omatunnostanikin tullut tarkempi.
Kyllä se omatunto tuntuu joskus liiankin kiusalliselta kaverilta, mutta ilman sitä en varmasti olisi tätäkään, mitä nyt olen.
VastaaPoistaHyvä omatunto!
Hyvän pakinanaiheen olit valinnut ja oikeasti siitä kirjoittanut :)
Hyviä mietelmiä, pisti oikein mietityttämään! :)
VastaaPoistaPidin kirjoituksestasi paljon!
VastaaPoistaMukavaa reissua!
VastaaPoistaHei Arleena,
VastaaPoistaMeidän pihalla kasvaa vain liiloja syreenejä ja sitten löysin aika läheisestä pihasta valkoisen - voiko kauniimpaa kesäpuuta edes olla kuin valkoinen syreeni ?
Omaatuntoa ei mielestäni voi hukata - se istuu syvällä eikä lähde millään wimillä kun sen kerran omakseen ottanut.
Hieno pakina.
VastaaPoistaOmatunto tosiaan on välillä aika ärsyttävä ininöineen, vaan saahan sitä kuuntelemalla usein myös hyvän mielen.
Tai levollisen yöunen.
katilein,
VastaaPoistaLuulenkin, että iänmukana omatunto kasvaa, toivottavasti ei hiljene, vaan seuraa aktiivisena mukana kuvioissa
Zilga,
VastaaPoistaSama mieltä, omatunto ärsyttää, mutta muistuttaa oikealla tavalla ja ohjaa moraalin avulla
Satu,
Joskus on paikallaan pysähtyä tarkistamaan tilannetta
Kaanon,
Kiitos
SusuPetal,
Huomenna huristellaan taas alaspäin kotia kohti
Melita,
Samoin, valkoinen syreeni on kaunis.
Eipä sitä omatuntoa hukata halua, kun sen kerran on kaverikseen saanut
MK,
Levollisen mielen saa ja se usein helpottaa kummasti.