Joki kavennutkosken on vienyt aika,
enää ei tulvi.
Betoniarkut kantaa
siltaa - palaavat muistot.
Taivas kuvastaajoen pintaan tyyneyden.
Hiljaisuus kuiskaa,
puut kertovat aikaa
kauneus ei katoa.
Silloin narskuivataskeleet hiekkatiellä.
Metsä humisee,
törmä kaartuu loivasti.
Minne katosi kiire.
Niin se lapsuuden maisema pienenee käittämättömästi aikojen saatossa. Joskus on ikävä niitä suuuri mäkiä ja huikeita harjuja, jotka ovatkin osoittautuneet pikku nyppylöiksi ;)
VastaaPoistaNiin se aika menee, ja muistot palaavat lapsuuteen.
VastaaPoistaPaikat ovat kuitenkin muuttuneet, mutta se kauneus vielä sieltä löytyy.
Kaunis onkin se kuva, kun veteen taivas ja varjot heijastuvat.
MIten kaunista! Lapsuuden muistot ovat aina ajan kaunistamia, mutta tosi kauniilta näyttää lapsuutesi maisema.
VastaaPoistaIhania kuvajaisia:)
VastaaPoistaLapsuuden maisemissa aika katoaa. Tie kutsuu lapsuuteen, ja kaunista siellä onkin. Hienot kuvat ja kauniit runot.
VastaaPoistaIhania kuvia kulkea lapsuuteen ja muistoihin. Sellaista se elämä.
VastaaPoistaJoskus sitä huokailee, kun saisi kadotettua kiireen ja takaisin lapsen taidon elää tässä hetkessä. Jos vaikka pieni kiireetön hetki joka päivä? Harjoituksena! Aikuisille!
VastaaPoistalepis,
VastaaPoistaAikuisena ei voi enää kokea lapsen lailla, mittasuhteet ovat muuttuneet kaikessa.
Harakka,
Elämä on tavattoman lyhyt, siksi hetkeäkään ei kannata tuhlata murehtimiseen, vaan ilo ja ihanat muistot siivittävät eteenpäin.
Yaelian,
Aika kultaa muistot, niin on hyvä.
Murehtiminen ja haikailu olisikin ajan hukkaa.
Eija,
Kiitos
Uuna,
VastaaPoistaTaaksepäin aika katoaa, aikajana on lyhyt ja hetki vain.
Kaanon,
Kun katselee tuttuja paikkoja, ne säilyvät paremmin muistoina.
KesänLapsi,
Lapsen aika on kiireetöntä ja huoletonta. Ilona siitä ovat muistot - kiireenkin keskellä.
Hyvä ajatus kiireetön pieni hetki vain itselle joka päivä.
Aika on vienyt kosken ja syönyt vuoret töppyröiksi vaan ei ole kadonnut maiseman kauneus. Kivasti tankaan puettuja kuvia muiston ja tämän hetken rajoilla.
VastaaPoistaKauniit kuvat! Ja siellä, lapsuuden tien päässä lämmin kiireetön onnellinen olo, johon palata kuvissa, muistoissa. Lämmin ailahdus minunkin mielessäni, kiitos!
VastaaPoistaKun olen koko aamun säheltänyt Tukholmankuvien kanssa, niin on ihanan palkitsevaa rauhoittua tämän kauniin runon ääreen.
VastaaPoistaOn se hianoa. Ja levollista.
VastaaPoistaSirokko,
VastaaPoistaMaisemat jäävät ja muistot.
utukka,
Kannatti pysähtyä muistoissa
Unelma,
Kiitos kauniista sanoistasi.
isopeikko,
Kiitos.
Nämä voisivat olla myös minun lapsuuden maisemiani. :) Kesä siellä Suomessa todellakin on... kaiholla näitä kuvia katselen ja muistelen kotia. :)
VastaaPoistaKazza,
VastaaPoistaKesä on, mutta viime aikoina on ollut tuulta, myrskyä ja sadetta. Toivotaan, että lämpenisi.
Lapsuuden maisema tulee omien vuosien kerääntyessä entista rakkaammaksi. Muistot vievät sinne tuhka tiheään.
VastaaPoistaSinun järvimaisemasi heitti minut oitis omalle lapsuuden järvelle ja hiekkatie nosti mieleen niin paljon ajatuksia.
Idyllisiä kuvia, näyttää lämpimältä vaikka onkin pilvistä. Tai sitten vain toiveajattelen. Kauniissa maisemissa olet lapsuutesi viettänyt.
VastaaPoistaaimarii,
VastaaPoistaNiin aika kultaa muistot. Ja mehän tiedämme, että muisti on valikoiva. Se muistaa vain parhaat palat. Hyvä niin.
Elegia,
Oli hieman pilvinen ilta, kun olin ehtinyt näihin maisemiin. Se näkyy kuvissa.