Voikukka on hyljeksitty ja vihattu sitkeänä rikkaruohona, mutta nimensä mukaan se on kuitenkin kukka. Tänään ei tarvinnut voikukkia hakea, niihin törmäsin pihalla ja tienvierillä.Yritin vetää niitä juurineen, mutta eihän se tyhjin käsin onnistu. Katkeavat ja siitä taas nousevat.
Luovutin ja päätin poimia kukkavanat pois pölyttämästä. Ainakin hieman vähemmän ovat leviämässä ensi vuonna. Olivat niin kauniin keltaisia, että en raskinut heittää roskiin. Asettelin ne maljakkoon olohuoneeseen kunniapaikalle. Kukat piristävät auringon lailla.
Voikukkia voisi tietysti käyttää juuri nyt ruuanlaitossa. HS:n Kuukausiliitteen Vivi-Ann Sjögren valmistaa aina kaunista ruokaa. Nyt hän käytti villivihreitä ja kertoi niistä.Poimi syötäviä kasveja vain puhtaista paikoista ja huuhtele ne hyvin. Ryöppää lehtiä pari kolme minuuttia runsaassa, miedosti suolatussa vedessä. Valuta siivilässä, puserra nestettä pois, muotoile pötkyläksi ja pilko hienoksi silpuksi. Käytä persiljan tapaan.
Makaronilaatikko näytti hennon vihertävältä, siihen hän oli käyttänyt villivihreää, nokkosta, voikukkaa tai vuohenputkea. Koivun hiirenkorvalehtiä oli käytetty siskonmakkarakeittoon.
En ole vielä käyttänyt villivihreää ruuanlaitossa, mutta maitohorsmaa tekisi mieli kokeilla.
Oletko sinä käyttänyt villivihreää ruuanlaitossa ?
Voikukat näyttävät maljakossa piristäviltä. Olisivatko maljakossa parempia kuin syötävinä.
Makaronilaatikko näytti hennon vihertävältä, siihen hän oli käyttänyt villivihreää, nokkosta, voikukkaa tai vuohenputkea. Koivun hiirenkorvalehtiä oli käytetty siskonmakkarakeittoon.
En ole vielä käyttänyt villivihreää ruuanlaitossa, mutta maitohorsmaa tekisi mieli kokeilla.
Oletko sinä käyttänyt villivihreää ruuanlaitossa ?
Voikukat näyttävät maljakossa piristäviltä. Olisivatko maljakossa parempia kuin syötävinä.
Nokkosia olen vain kerännyt ja ketunleipiä olen laittanut salaattiin, muuten villivihreä on vierasta.
VastaaPoistaVaan voikukka on kaunis, kaunis.
Voikukkasi ovat täynnä aurinkoa valkoisessa ympäristössään. Niitä ei vain tule otettua useinkaan sisään. Täällä voikukat ovat vasta alkamassa kukintaansa, samoin tuomet.
VastaaPoistaOli ihana kirjoitus Miukusta tuolla aiemmin!
Vaikka voikukka kestää vain hetken maljakossa, poimin niitä silti. Joku kuitenkin tulee ja ajaa ne leikkurilla matalaksi.
VastaaPoistaMaalla ollessamme olen käyttänyt villivihreää. Nokkonen on ihan must. Rentunruusun eli horsman versot ovat hyviä vaikkapa piirakassa. Koivunlehdet ovat myös hyviä ja kuusenkerkästä olen keittänyt siirappia, se on hyvää yskänlääkettä. Kannattaa hyödyntää ilmaiset yrtit. Lajin tuntemus on tärkeää samoin keräilypaikka.
VastaaPoistaVoikukankeltainen on hyvä väri, alkukesän väri. Valkoisessa maljakossa tehokkaan näköinen.
VastaaPoistaKoivunlehtiä olen kerännyt varhain keväällä ennen juhannusta ja kuivattanut teeksi. Erittäin vitamiinipitoista (varsinkin C) ja terveellistä teetä. Muitakin pitäisi kokeilla enemmän. Hienolta näyttävät voikukkasi.
VastaaPoistaTosi kaunis kuva voikukista valkoisessa maljakossa.
VastaaPoistaSuomessa keräsin nuoria nokkosenlehtiä, osan käytin ruuanlaittoon ja osan kuivasin ja tein siitä uutetta yhdessä timjamin ja laventelin kanssa,sopii hyvin hiuspohjan hoitoaineeksi.Täällä kerään talvisin villimalvanlehtiä, joita paistan sipulin kanssa, ovat tosi hyviä.Sitä pitäisi kasvaa Suomessakin,ainakin näin yhdessä kaupassa kerran.
SusuPetal,
VastaaPoistaJa nyt muistin myös ketunleivät. Niitä olen keräillyt ja syönyt heti sellaisenaan tai salaatissa.
Niin ja suolaheinää syötiin lapsena pellon pientareilta, voishan sitä vieläkin keräillä salaattiin.
katriina,
VastaaPoistaMinustakin ne piristävät mukavasti keltaisina.
Kiitos kommentista Miuku-blogista
Tiitsa,
Kauan ne eivät kestä, mutta nyt niitä riittää tuolla ulkona kulkiessa.
Unelma,
Kaukana teiden, tehtaiden ja ratojen päästöistä pitäisi kerätä.
Horsma kiehtoo kovasti, piirakkaidea on mielenkiintoinen.
Olen maistanut kuusenkerkkäsiirappia, joskus ostinkin pienen purkin. Erinomaista se oli.
Sooloilija,
VastaaPoistaAurinkoinen se on ja maljakossa kauniimpi kuin ulkona.
Pellon pientareella,
Teenjuojia miellä ei olekkaan, mutta jos koivunlehtiä on käytetty siskonmakkarakeitossa niin miksei salaatissakin.
Yaelian,
Nokkosta kasvaa kukkapenkissäni, olen nyhtänyt sitä pois.
Pinaatin tapaan olen kuullut sitä käytettävän.
Nokkosia ole käyttänyt ulkoisesti ja sisäisesti, suolaheinää ja ketunleipiä olen maistanut viimeksi lapsena. Täällä kasvaa kaikenlaista villinä lakritsapuusta lähtien ja kaikkea olen kokeillut, tosin vasta toisten perässä..
VastaaPoistaNokkosta olen käyttänyt melko paljon, esim pannarirullaan, johon sisälle suolainen täyte. Myös ketunleipää ja suolaheinää salaatteihin, sekä orvokin terälehtiä salaatin koristeeksi.
VastaaPoistaKeräsin niin ikään voikukkia pihalta, tein seppeleenkin. Kyllä niitä piisaa!
Nokkonen maustaa tomaattipohjaiset ruoat aivan käsittämättömän maukkaiksi! Etenkin tuoreena. Tosin käytän sitä myös kuivattuna pitkin talvea.
VastaaPoistaNuo muut ovat jääneet kokeilematta, paitsi voikukkaviiniä olen joskus saanut maistaa.
Kannattaa kokeilla kaikkea noita, jos löytyy puhtaita mestoja keräilyyn.
Voikukka-asetelmasi on silmiä hivelevä ja kontrasti upean design-maljakon ja yleisen 'rikkaruohon' välillä huikaiseva :)
Kauniita!! Hienosti heijastuu kukat tuosta pöydästä :) Keltainen on piristävä väri.
VastaaPoistaMinä olen joskus muinoin tehnyt salaattia voikukanlehdistä. Tuli tosi hyvää, mutta lehdet on oltava aivan nuoria, muuten ne ovat karvaita. Muutenkin keräsin siihen aikaan kaikkea ja kuivatin omaksi teeksi.
VastaaPoistaHmmm, nyt on sellainen vaihe ja tuntu, että voisin oikeastaan aloittaa taas.
Voikukkasi ovat tosi kauniita, olet ne osannut kuvata niin hienosti.
Sirokko,
VastaaPoistaPitäisi lähteä luontoretkelle noutamaan niitä kaikkia vanhoja lapsena syötyjä juttuja ja tehdä nostalgiasalaattia.
aimarii,
Minulla on nokkonen juurtunut iirispenkkiin, pitäisi siitä kerätä niitä nuoria versoja ja kokeilla pannarissa tai munakkaassa.
Voikukkia kyllä näyttää riittävän.
lepis,
VastaaPoistaPitää kokeilla ideaasi nokkosella.
Tuolta iirispenkistä sitä saa.
Minustakin voikukka näytti tyylikkäältä tuossa joukossa ja väri sopi violetin ja kirkkaan vihreän kontrastiksi.
Satu,
Juu piti ottaa vielä tuo kuva ylhäältä päin koko komeudesta.
Uuna,
Voikukat tod pitää olla pieniä ja vasta-alkaneita, mutta niitä nousee kun ei nyhdä juurineen pois, intoutuvat oikein haaromaan.
Blogissani on sinulle haaste, jos sinulle sopii.
VastaaPoistaKiva, kun näytit voikukkien kauneuden. Sitä helposti vain ajattelee, että inhottavia rikkaruohoja, joista ei edes millään pääse eroon. Mutta maljakossasi ne näyttävät todella kauniilta! :)
VastaaPoistaVoikukat ovat kyllä kauniita valkoisessa vaasissa
VastaaPoistaNokkosta olen käyttänyt pinaatin tapaan letuissa.
VastaaPoistaOi miten kauniita voikukat ovatkaan maljakossa.
Unelma,
VastaaPoistaKiitos haasteesta. Sopii kyllä, vaikkapa huomenillaksi.
jl,
Eivätkö olekin niin puhtaan keltaiset, ihailen niitä vielä tänäänkin .
SuviAnniina,
Valkoinen vaasi sopii, eivät varret näy
Kaanon,
Niin tietysti nokkosista saa kuin pinaatistakin nokkoslettuja.
Kyllä nuo voikukat ovat kivoja piristäjiä, sisällä;)
VastaaPoistaKyllähän se näin keväällä on kokeiltava kaikenlaista. Voikukanjuuresta tulee hyvää keittoa ja sitä voi kuivattuna säilöä talveksi,sekä syödä kukat ja lehdet salaatissa, tai siitä vain suoraan suuhun. Nokkosta kerään pinaatin korvikkeeksi talven varalle. Maitohorsmaa pistelen poskeeni korvasieniä hakiessani ja kuivaan teeksi jne...
VastaaPoistapioni,
VastaaPoistaKyllä niitä ilokseen katselee.
Zilga,
Oletkin ottanut villivihreät hienosti ja monipuolisesti käyttöön