Terttuselja rehottaa jo aika pitkällä. Ensimmäiset viininpunaiset lehtiruusukkeet ovat pitkällä. Kun kevät etenee kesään väri muuttuu ja pensaasta tulee vihreä. Kukinta aloittaa myös viinpunaisin nupuin, mutta kukat puhkeavat valkoisina. Syksyllä seljan marjat ovat kirkkaanpunaiset. Kottaraiset ja myöhemmin tilhet pitävät seljan marjoista tyhjentäen pensaat putipuhtaiksi marjoista. Marjoista voidaan valmistaa mehua ja viiniä. En ole maistanut kumpaakaan. Oletko maistanut seljamehua tai -viiniä ?
Terttuseljaa on kasvatettu koriste- ja rohtokasveina, mutta nyt se on täällä Etelä-Suomessa levinnyt luontoon. Samoin rehvakkaasti täällä leviää seljan takana näkyvä
jalokiurunkannus.Se kukkii keltaisin kukin toukokuussa.
Tähän kuvaan, joka on napattu noin viikko sitten, mahtui seljasta kuusi lehtiruusuketta kolmessa nipussa.
Terttuseljasi kukinta on paljon pidemmällä, kuin omien seljojeni.
VastaaPoistaTerttuseljamehua tai -viiniä en ole maistanut, mutta marjat maistuvat purastuina paholta. Lapsena niitä "ammuttiin" karhunputken läpi.
Terttuseljan lehtiruusukkeet ovat jännän oloisia, niistä otin kuvia muutama päivä sitten. En ole maistanut terttuseljasta tehtyä mehua.
VastaaPoistaOnkohan noita jalokiurunkannuksen juurakkoja jossakin myynnissä? Muistan niitä lapsena ihailleeni naapurin pihassa.
VastaaPoistaLaitatko myöhemmin kuvia blogiisi?
Täytyypä lähteä Googlettamaan.
aimarii,
VastaaPoistaOlisiko näin, että maku paranee mehuna ja viininä. On niin nopeakasvuinen ja sitkeä pensas, leviää hallitsemattomasti. Kukkapenkeistä sitä saa kitkeä olan takaa.
Kotiviinitiloille vinkkiä seljaviinillä voisi olla kysyntää, taitaapa sitä jo ollakin.
tia,
VastaaPoistaKävinkin blogissasi eilen ja ihastelin loistavia seljakuviasi.
Minä napsin vain pienellä digikameralla ja luonnosta löytyy niin paljon kuvattavaa.
Unelma,
Tuo jalokiurunkannus leviää myös hallitsemattomasti. Se nousee aikaisin keväällä kukkapenkeistä ja sitä saa todella kitkeä.
Taimikaupoissa en ole nähnyt.
Se on uskomattoman kaunis pensas oikealla paikalla, kaikesta kansan väheksymisestä huolimatta.
VastaaPoistaKerran yritin kerätä satoa viini mielessäin, mutta ne marjat ovat useimmiten härmäisiä niin ei niitä viitsi syödä.
Aloin miettimään tuota Seljaa, onkohan se sama mitä täälläkin kasvaa luonnossa.
VastaaPoistaTäytyykin kurkata minkävärisiä marjoja tuosta tulee. Tosin täällä (Holder nimeltään) tehdään kukinnoista se mehu ja marjoista hilloa, niitä ei voi sinällään syödä.
Hyvä kuutonen.
Täällä kasvaakin Mustaselja ja Punaselja .
VastaaPoistalepis,
VastaaPoistaJuu se on mon ikasvoinen pensas ja kaunis hallitusti istutettuna omaan reviiriinsä. Leviää hallitsemattomasti.
Vaikka sahaa poikki niin parissa vuodessa on taas iso pensas.
Marjut,
Kukinnoista mehua, luulin, että marjoista.
Voisin kuvitella, että hillo on voimakkaanmakuista, mutta sokerin kanssa siitä tulee hyvää.
Ja Unelmalle vielä, että kuvaan kukkivana ja syksyn marjaisena minulla onkin siitä kuvia.
Mulla on ollut IKEAn seljankukkamehua, joka on ihan hyvää.Perussa ollessani tutustuin myös sikäläiseen seljanmarjaan, jota käytettiin jäätelössä, jugurteissa ja muissa jutuissa, ja oli erittäin hyvää. Ehkä se eroaa jonkun verran tästä suomalaisesta seljanmarjasta.Siellä sen nimi on sauco.
VastaaPoistaKasvuunlähtö on aikainen seljalla. Meilläpäinkin niitä on luonnossa paljon.kevätkuvat ovat kivoja seurata näissä blogeissa.
VastaaPoistaEnpä ole maistanut tuollaista mehuakaan. kevät on teillä jo kovin pitkällä, meillä näkyy vielä luntakin varjoisissa paikoissa, mutta Siperian unikot alkavat nuputtaa uhmakkaasti :)
VastaaPoistaAjankohtaiset aiheet tässäkin kisassa on hieno idea. Tykkään kun pieniä ruusukkeita, terttuja tai muita alkuja alkaa näkymään keväisin. Mieli kohenee samaa vauhtia kevään etenemisen kanssa.
VastaaPoistaYaelian,
VastaaPoistaNo nyt minäkin muistan Ikean herkkupuodissa nähneeni seljanmehua.
Periaatteessahan on niin, että mikäli marja ei ole myrkyllinen tai kovin karvas, siitä voi tehdä mehua ja hilloa.
unelmikko,
VastaaPoistaSelja on ensimmäisiä pensaita, jota putkahtelevat silmujaan esille ja kasvavat tosi nopeaa vauhtia.
selma,
onkos siperian unikko noin aikainen, sitä en ole kohdannut vielä missään.
Täällä taitaa olla parisen viikkoa edellä kevät pohjoisempaan verrattuna
maaretta,
VastaaPoistaMonesti putkikasvit ehtivät ensimmäisiä. Kevät on niin elinvoimaista aikaa. Tuntuu, että energiaa virtaa jokapuolella ja siitä saa itsekin osansa.
Inkataika,
Minäkin tykkään etsiä aina juuri ajankohtaista aiheeksi.
Mielen virkistyksesi juuri nyt haluaa nähdä vihreää ja kasvavaa.
Nyt on kyllä outo pensas, oiskohan sillä jokin toinenkin nimi.
VastaaPoistaTerttuselja on tuttu kasvi meilläkin ja sitä kasvaakin sitten vähän siellä ja täällä :D
VastaaPoistaSuunnilleen samankokoiset on tälläkin ilmansuunnalla nuo Seljan lehtiruusukkeet, kuin sinullakin :)
Olisin myös kiinnostunut tuosta jalokiurunkannuksesta, kun kuulostaa juuri minule sopivalta kasvilta ;)
Ihania nämä kasvikuvat :)
Hienot kasvut alullaan! Outo kasvi minulle, mutta hyvä kuva haasteeseen!:)
VastaaPoistaKuusi näyttää tosiaan olevan! Ja taas opin uutta, kasvit on jääneet aina vähän mun kiinnostusalueen ohi, mutta hyvä kuitenkin tietää aina jotain.
VastaaPoistaMehua yms. tehdään mustaseljan mustista marjoista tai kukista. Kuvassasi on terttuselja eli paskamarja, kansanomaisesti.
VastaaPoistaMustaselja on talvenarka.
Seljat ovat lievästi myrkkyllisiä. En uskaltaisi syödä terttuseljan marjoja, ennen kuin varmistaisin, mikä osa siitä on myrkyllinen.
Muutenhan pensas on kaunis, vaatimaton ja helppohoitoinen ; )
Kauniisti jo hehkuvat! Ja rehevältä näyttää takanakin, kohta on aivan keltaisenaan :-)
VastaaPoistaOuto, mutta jännännäköinen kasvi.
VastaaPoistaKuusi kuitenkin löytyy ja sehän on pääasia.
flora,
VastaaPoistaTäälläpäin on levinnyt luontoon aika reippaasti, mutta en tiedä miten muuallapäin Suomea.
Muori,
Laitan kuvia kiurunkannuspehkoista, kun rinteet ovat keltaisenaan .
Marja-Leena,
Terttuseljaa ei liene taimistoissa laajemmalti, eikä ole istutettavien pensaiden suosikki, joten se on tuntematon monelle.
Timo,
VastaaPoistaPikkuhiljaa kartuttelen itsekin kasvitietoutta.
sariw,
Luinkin, että mustaseljaa ei kasva täällä Suomessa.
Terttuselja leviää varsinkin täällä Lounais-suomessa. Ja suomalainen Wikipedia tiesi kertoa, että marjoista voisi valmistaa mehua ja viiniä. Itsekkään en tosin sitä tee, linnuille näyttää maistuvan ja marjat ns katoavat aika nopeasti syksyisin niiden suihin.
Uuna,
Kohta on keltaista, sitten valkoista ja syksyllä pun aiset marjat.
Zilga,
Luulin, että olisi ollut tuttu kaikille, mutta eipä ole levinnyt vielä joka puolelle, ehkä onneksi.
Olipa sivistävää käydä täällä. Ainoa selja jonka minä tunnistan, on 'Seljan tytöt', R. S. Virtasen kirjoittama nuortenkirja kaukaisesta menneisyydestä.
VastaaPoistaKutuharju,
VastaaPoistaMinäkin tunnen ne Seljan tytöt, joskus luin. Mutta enää en muista kirjasta paljoakaan.
Minäkin tunnnistan vain Seljan tytöt.
VastaaPoistaKaunis väri kukinnassa.
Hieno ajankohtainen kuva.
VastaaPoistaPaskapihlaja on Hämeen nimi Terttuseljalle ja mehut, viinit ym. tehdään Mustaseljasta.
VastaaPoistaSusuPetal,
VastaaPoistaPitäisi ottaa uudelleen luettavaksi.
Selja on viinipunaisin lehdyköin kyllä ihan kaunis näin keväällä.
pantteri,
Kiitoksia
anja,
Eipä taida Mustaselja täällä luonnossa kasvaa. Ilmeisesti sitä viljellään, jos Suomessa siitä mehua ja viiniä valmistetaan.
Kuten aikaisemmin totesin Wikipedia kertoi Terttuseljasta mehu ja viinivalmistuksesta. Tieto siis sieltä.
Linnut levittävät terttuseljaa ja sitä esiintyy es vanhojen navettojen rehevässä ympäristössä. Ainakin Etelä-Suomessa kasvi on yleinen ja ihan kauniskin, ränsistyy vain helposti hoitamatta.
VastaaPoistaPaskapensaaksi sitä kutsutaan pahalta haisevan kukinnan vuoksi. Kasvi on lievästi myrkyllinen. Ei sovellu hyötykäyttöön.
Mustaseljan nykyiset lajikkeet soveltuvat huonosti ammattiviljelyyn Suomessa.
Liisa
Voi, kun onkin kaunis nyt jo!
VastaaPoistaLiisa,
VastaaPoistaKiitos tietoiskusta.
Terttuselja sopii lintujen ruuaksi ja kyllä ne sen tyhjentävätkin alta aikayksikön.
Harakka,
Kiitos.
Näyttää tosi kauniin väriseltä tuo terttuselja. Itselleni ei ole entuudestaan tuttu pensas. Kiva, kun esittelit sen meille. :)
VastaaPoistaTuollaiselle kasville olisi paikka meidänkin tontilla!
VastaaPoistaAsun Saksassa ja täällä kasvaa villinä mustaselja (Sambucus nigra), jonka lähes lautasen kokoisista valkoisista kukkatertuista voi tehdä rohtoteetä, kuohuviiniä, likööriä tai jopa herkullista hyytelöä. Lettutaikinaan kastettuina ne voi paistaa rapeaksi jälkiruuaksi. Marjat ovat lähes mustia, niistä tehdään mehua, hyytelöä, likööriä ja viiniä. Kuumana nautitulla mehulla on kuumetta laskeva vaikutus.
VastaaPoistaSensijaan Suomessa kasvavaa terttuseljaa (Sambucus racemosa) voi minun tietääkseni käyttää vain koristekasvina, itse tunnen sen villinä pellonpientareella kasvavana pensaana, jonka kukkaterttu on kellertävän valkoinen ja marjat punaiset.