Villiviini, ollakko vai ei

Imukärhövilliviini on ryöstäytynyt sille kasvualustaksi rakennetulta ristikolta ylös seinille ja tunkeutunut sisälle terassille. Terassille se voisi levittäytyä hallitusti, mutta ei julkisivuseinille.
Nousin jakkaralle ja revin villiviinin alas. En ole ihan varma revinkö samalla terassille meneviä runkohaarojakin poikki. Näyttää kuin osa katossa kiemurtelevista oksien lehdistä olisi lakastumassa. Leikkasin alas revityistä vehreistä oksista osan terassin maljakkoon ja upotin ne veteen.

Terassilla villiviini on hallinnassa ja omasta mielestäni ihan sievän näköisenä, mutta hallituksemme toinen osapuoli on sitä mieltä, että se leikataan kokonaan kymmenen sentin tyngäksi. Jos villiviini vielä lähtee kasvuun, hillitään sen etenemistä leikkauksilla. Itse olisin säilyttämässä terassiosuuden. Katossa se kiemurtelee aika mukavasti.

Tässä ollaan menossa pitkin kattoa.

Kävin tänään täydentämässä tyhjiä ruukkuja Kukkatalossa. Ostin pientä petuniaa ja mehikasveja. Vaalean pinkin värisen jalokärhön ostin myös siltä varalta, että meillä ei enää röyhyä villiviini. Jalokärhö ei ainakaan leviä liiaksi. Saa nyt nähdä miten käy villiviinin. Ensi viikolla ratkeaa.

Orvokit ovat hyvässä kukkimisvauhdissa.