Olen saattanut jokin aika sitten äitini viimeiselle matkalle kauas täältä ikuisuuteen. En ole kertonut tästä koskettavasta henkilökohtaisesta murheesta täällä blogissa. Mietin nytkin pitkään jätänkö kertomatta. Raskas murhe ja ikävä on niin henkilökohtainen, että siitä kertominen muille, täysin oudoille ihmisille, ei ole mielestäni sopivaa. Suru surraan vain omien keskellä.Hautajaisissa tapahtui jotain, jonka ajattelin kertoa. Olen tutkistellut tätä tapahtumaa päivittäin mielessäni. Se oli lohdullinen tapahtuma. Minulla on tunne, että sain sanoman jostain kaukaa.
Olimme saattaneet äidin siunauksen jälkeen kirkosta perhehautaan. Kukat oli laskettu havuilla peitetylle hautakummulle. Äkkiä kuulin linnun laulavan kirkkaan iloisesti.. Kohotin katseeni läheisen koivun oksistoon nähdäkseni linnun. Tuli hetken hiljaisuus, en nähnyt lintua. Jälleen kiiri lyhyt kirkas linnun laulu pienen hetken. Katselin saattoväkeä, joka seisoi päät painuneina. Ajattelin muidenkin kuulleen tämän iloisen laulun.
Ajelimme mieheni ja tyttäreni kanssa kuulaassa ensilumen kaunistamassa maisemassa tilaisuudesta kotiin päin. Totesin, eikö ollut kaunis sattuma se kirkas linnunlaulu siellä haudalla. He olivat ihmeissään ja totesivat etteivät olleet kuulleet mitään linnunlaulua.
Tulkitsin tämän vain minulle tulleina viesteinä jostain kaukaa sekä äidiltäni että isältäni. Olihan laulu kuulunut kahteen otteeseen. Iloiset viestit, että kaikki on hyvin, perillä ollaan. Mietiskelin asiaa päivittäin.Päätin kuitenkin tarkistaa, ovatko muut kuulleet tätä lintua. Sisareni kävi äskettäin tuomassa valokuvia tilaisuudesta. Kuvakollaasista huomasin haudalla otetun kuvan, jossa kaikki muut seisovat päät painuneina, vain minä olen kohottanut katseeni puun korkeaa latvustoa kohti. Kysyin sisareltani, oliko hän kuullut linnunlaulun. Ei, ei mitään laulua oltu kuultu.
Olen vakuuttunut, että olen saanut vastaanottaa rakkailta vanhemmiltani viestit. Kaikki on hyvin. Talletan tämän sydämeeni, on levollisen hyvä olo heidän puolestaan.
Ihana kirjoitus Arleena.
VastaaPoistaKiitos Arleena, että kuitenkin halusit kirjoittaa tästä asiasta. Kaunis tarina linnunlaulusta sai uskomaan siihen mistä niin monet ovat kertoneet; että läheinen ihminen antaa kuulua itsestään jossain muodossa. Se on lohdullinen ajatus.
VastaaPoistaEnsinnäkin, osanottoni, Arleena.
VastaaPoistaKauniisti kirjoitit miten lintu hautajaisissa toi viestin kaukaa.
Kiitos, kun kerroit tästä lohdullisesta ja kauniista tapahtumasta. Olen kuullut vastaavaa ennenkin. Tämä antoi lohtua sinulle.
VastaaPoistaKauniita ja ihmeellisiä asioita todellakin tapahtuu.
VastaaPoistaSusa,
VastaaPoistaSooloilija,
Yaelian,
Leijonainen,
Elina
Kiitos sanoistanne.
Uskon, että ei voi ola pelkästään yhteensattumaa. Kaikella on tarkoituksensa.
Linnun laulu oli sinulle todellinen, se riittää. On hyvä huomata saavansa lohtua. Nyt kun jaksat asiasta kirjoittaa ja halusit kuitenkin asian kanssamme jakaa on yksi askel surussa eteenpäin. Lämmin halaus sinulle.
VastaaPoistatiiu,
VastaaPoistaKauniisti sanottu, kiitos sinulle sanoistasi
Luin kyyneleet silmissä, kiitos. Kyynelissäni soi linnunlaulu.
VastaaPoistaOtan osaa (tuntemattoman edessä).
Rakkaus ei jätä. Koskaan.
Läämmin osanottoni! Kiitos että kerroit kauniista kokemuksestasi! Voi kun me kaikki herkistyisimme vastaavanlaisille tapahtumille. Itselleni on sattunut useasti samanlaisia kokemuksia kun olen ollut jonkun vaikean asian kanssa mietiskelemässä, varsinkin unissa olen saanut vastauksia jotka ovat osoittautuneet hyödyllisiksi ottaa huomioon arkipäivän valinnoissa.
VastaaPoistaRauhallista joulunajan odotusta!
Herkkä kirjoitus, voiko saada kauniimpia jäähyväisiä, kiitos jakamisesta, Arleena. Näin minäkin haluan uskoa.
VastaaPoistaOlipa surullisuudessaan kaunis tarina! Minä myös uskon noihin "merkkeihin".
VastaaPoistaMuistatko, kun toukokuussa kirjoitin itse saamastani merkistä mummini kuollessa?
Lastu,
VastaaPoistaKiitos koskettavista sanoistasi
Rakkaus ja muistot ne säilyvät
marjamatilda,
Minulle on myös sattunut tämän tyyppisiä tapahtumia erilaisissa tilanteissa
Mukavaa joulunodotusta
Sirokko,
Minäkin tulkitsin nämä iloisina jäähyväisinä, toivotuksena turvalliseen ja luottavaiseen matkantekoon
Nanna,
Juu muistan kun kerroit tapahtumasta, kun mummosi lähti täältä kauas pois.
Nämä jäävät muistoina sydämmeen. On jotenkin levollinen tunne viestistä " kaikki on hyvin".
Ne olivat myös jäähyväiset
Lämpimät ajatukset täältäkin, ja kiitos että päätit kuitekin kertoa siitä. Uskon myös tuohon lintuun.
VastaaPoistaPari yötä sitten kävelin olohuoneen läpi yöllä. Tunsin ihan selvästi, että lähelleni tuli isokokoinen suojelusenkeli, oma suojelusenkelini. Tunne oli hyvä.
En ole uskovainen, en välitä enkeliroinasta, en harrasta muuta huuhaata kuin erilaisia hyvänolon hoitoja, olen mielestäni rationaalinen ja järkevä. Ja minusta tuo kokemus oli aivan luonnollinen. Minusta on syvästi liikuttavaa, että on olemassa sellainenkin todellisuus, josta me emme arkielämässä tiedä. Vaatii kypsyyttä ja halua vastaanottaa, että saa tuntea jotakin uutta. Tämän sanoi siskoni eilen.
*rutistus*
VastaaPoistakatriina,
VastaaPoistakiitos sanoistasi.
Minäkin tunnen, että pieni sipaisu mennyttä tai viesti kaukaa viivähtää joskus unessa tai hiljaisena sopivana hetkenä.
Tuo linnunlaulu oli niin kaunis asia, sitä en unohda koskaan.
junika,
Kiitos ja voimia sinullekin.
Olen aivan varma, että sait viestin äidiltäsi! Ja jännää, että sinulla on valokuvakin tuosta tapahtumasta. Tosi kiintoisa kirjoitus, sillä uskon itsekin joskus saaneeni merkin sieltä jostain!
VastaaPoistaHaluan sinulle myös voimia toivottaa, aina kestää jonkin aikaa että tapahtuma ikään kuin häipyy... mielestä jonnekin. Niin kiva kirjoitus ja linnunlaulu tuo ihana siritys kertoi varmaan että jatka vain iloisin mielin eteenpäin.
VastaaPoistaKuusirannan emäntä,
VastaaPoistaKuva oli myös sattumaa, juuri sillä hetkellä, kun katson ylös puun latvukseen. Muiden kasvot ovat alaspäin.
Uskon myös tallaisiin sanomiin, ja olen kokenut mm mummoni kuoleman hetkellä samaa ja viestin tuojana oli myös lintu, koputus ikkunaan.
Eija, Kiitos. Niin minäkin tunnen ja vaistoan tuon viestin.
VastaaPoistaVoi miten lohdullinen tarina. Mulla alko sydän ihan pomppailla rinnassa.
VastaaPoistaMulla on itselläni ollut hyvin vaikea aika läheisen ihmisen sairastuttua vakavasti. Mä en ole siitä halunnut blogillani kirjoitella.
Mutta tämän kaltaiset mieltä ylentävät tarinat on asia erikseen. Kiitos, että jaoit tämän meidän kanssa.
Voi Arleena. Lämmin osanottoni suruusi! Hurjan kauniisti kirjoitit kuinka lintu lauloi sinulle. Taivaassa taisi joku huomata että tarvitset erityistä lohtua. Enkeleitä matkallesi, halauksin toivottelee laura
VastaaPoistaLämmin osanotto, Arleena! Levollisista ja kauniista kirjoituksistasi ei ole osannut lainkaan päätellä, että elät suruaikaa.
VastaaPoistaLinnunlaulu kuulostaa ihanalle tervehdykselle! Kaikki hyvin, elämä jatkuu. Ole onnellinen.
itkupilli,
VastaaPoistaSamoin koen minä myös, mutta tuo sattuma oli niin lohdullinen, että päätin sen kirjoittaa.
Kiitos inulle.
Laura,
VastaaPoistaKiitos kauniista ja lämmittävistä sanoistasi.
Susanna,
Kiitos sanoistasi, ne lämmittävät.
Niin minäkin tulkitsen tuon linnun tuoman viestin.
Sait ihmeellisellä tavalla lohtua surusi keskelle - sait varmuuden, ettei sinun tule olla ahdistunut. Kaikki on hyvin.
VastaaPoistaKirjoitat kauniisti ja lohdullisesti. Se herkistää mielen.
Hei Arleena,
VastaaPoistaHuomasin tämän kirjoituksen vasta nyt.
Olisin kirjoittanut aikaisemminkin.
Meillä on vain yksi äiti
- otan osaa suruusi.
Oma äitini kuoli jo 1976 - kolme viikkoa sen jälkeen kun syöpä oli todettu eli paljon jäi sanömatta, mutta jotenkin aika korjaa sen asian.
Uskon varmasti että äitisi lähetti linnun kertomaan että kaikki hyvin.
Itselläni on samanlainen kokemus kun laskimme äidin uurnan isänsä viereen tuli mieleeni ajatus että äiti, jos kaikki hyvin lähetä siitä lintu kertomaan ja samantien lensi lintu hautakivelle ja hyppeli siinä hetken iloisesti.
Niinhän sitä sanotaan ... taivaan linnut..