Syksyinen metsä on uskomattoman kaunis. Suomalainen erämaa on parhaimmillaan kivikkoinen, puusto vankkaa ja vanhaa, aluskasvullisuus matalaa, täynnä varpukasveja, sammalta ja jäkälää.
Jäkälä kuuluu karun metsän aluskasvustoon. Se on hidaskasvuinen eikä menesty kosteissa paikoissa. Se hakeutuu kivien, puun runkojen ja oksien seuraan. Jäkälä on sienen ja levän muodostama yhdyseliö. Siis eliö eikä kasvi.
Porojäkälä kasvaa 0,5 cm vuodessa. Joten jäkäläpeitteet kivikoilla ja karuissa männiköissä ovat hyvin vanhoja.
Metsään kaatuneiden puiden ja karsittujen oksien pinnalle jäkäläkasvusto muodostaa kauniin pintavaipan.
Hennon pinkinpunainen kanervien kukinta jäkälän peittämien oksien lomassa on luonnon oma sattumanvarainen yhdistelmä.
Tietoa jäkälistä löytyy täältä.
Onpa kaunista metsää jäkälineen. Tästä innostuneena yritän kyllä pian päästä ulos metsään tutkimaan luontoa. Tässä lähellä on kyllä metsää, mutta ei sellaista "aitoa".
VastaaPoistaKiitos sinulle näistä kuvista ja inspiraatiosta!
elegia,
VastaaPoistajuu nyt lähdet heti huomenna metsäretkelle ja otat kameran mukaan ja laitat meille taas sitä mukavaa kuvapostausta sanoineen.
Ihanat kuvat! Karu jäkälikkö on kyllä kaunis. Siellä melkein tuntuu pahalta kävellä oikein rutikuivalla kelillä, kun tuntee kuinka ikivanhat jäkälämättäät murenevat askelien alla...
VastaaPoistaKiitos kauniista kuvista Arleena. Tuli ihan ikava.
VastaaPoistaOh, very nice!
VastaaPoistaPaz
Jäkälä ja sammal ovat todella kauniita. Etenkin palleroporonjäkälä on erityinen suosikkini. Meillä on tällainen kallioinen tontti, mutta jäkälää ei ole vielä kovin paljon, mutta sammalta sitäkin enemmän. Emme edes yritä pitää nurmikkoa vihreänä, vaan annamme sammalen vallata kaiken. Puolukkaa on jo tullut, pian varmaan jäkälääkin.
VastaaPoistanasti,
VastaaPoistasamaa mieltä, jäkälikkö on karun kaunista ja vanhaa
susa,
VastaaPoistaniin tämä on supisuomalaista metsää, varmasti nostalgista katsoa sieltä päin.
paz,
VastaaPoistathanks for visiting my blog.
leijonainen,
voi se onkin kaunista, kun voit saada pihapiiriin kasvamaan sammalta ja puolukkaa ja säkälää kivien päälle.
"Meidän metsässä" ei kasva jäkälää laisinkaan, mutta sammalta kylläkin. Täytyispä lähteä jonnekin karummalle paikalle jäkälämetsään ennen talven tuloa.
VastaaPoistapioni,
VastaaPoistakaruista metsistä se jäkälä lötyy
OIh, ihanaa metsää! Tuollaista en kyllä täällä meidän seuduilla keskimaassa ole koskaan nähnyt, mutta Kuusamossa oli upeita jäkäläkankaista, joilla kilpaa porojen kanssa keräsimme tatteja.
VastaaPoistakatriina,
VastaaPoistatämä metsä taas on ihan täällä Lounais-Suomessa.
Kallioinen ja kivinen maasto on otollista juuri tämän tyyppiselle kasvustolle.
Sivuillasi on todellinen tietojen aarrearkku. Kirjoitat niin asiantuntevasti ja kuitenkin selkeästi kasveista ja luonnosta kuvien kera. Todella valaisevaa.
VastaaPoista