sunnuntai 2. marraskuuta 2008

Marraskuun toinen päivä

Taas paistaa kesäinen aurinko. Varhain aamulla maa oli ensimmäistä kertaa jääkiteistä kudotussa hienossa kuuraharsossa. Nyt aurinko on sulattanut sen. Kukkapenkissä kukkivat vielä vaaleanpunaiset ruusut, viimeiset kukkijat kesältä.

Timanttituijien ja kartiokuusten täyteläinen vihreys tuo mieleen enemmän kesän kuin joulun. Ikivihreät pensaat ilahduttavat aina vuodenajasta riippumatta. Kartiokuuseen pitänee ripustaa
pienet jouluvalot kunhan tästä hieman pimenee. Nyt riittää aurinkoa.

Päivänsinen ruukun täyttävät marjaiset ruusuoksat ja sammal.

Punahattujen ja syyshohdekukkien siemenpesät koristavat nyt talviterassia
sammaleeseen kietoutuneena.

Lämmin ja aurinkoinen syksy näyttää jatkuvan. Taivas on kirkas ja poutapilvinen. Kaamoksesta ei näy jälkeäkään täällä eteläisessä Suomessa.

10 kommenttia:

  1. Näyttääpä olevan vihreätä vielä.Kaunista!!Mielenkiintoista nähdä minkälainen talvi tulee tällä kertaa.

    VastaaPoista
  2. Taivas on ihan sininen ja ensimmäistä kertaa meilläkin oli jääriitettä kalliolammen päällä.
    Mutta on aika uskomatonta, että ruusut noin kukkivat, luulevat varmaan olevansa Välimeren rannalla.
    Kauniiksi olet laittanut terassin.

    VastaaPoista
  3. Ruusut on kyllä ihania. Kukkivat aina lähes talveen asti. Juuri siksi mielestäni lähes parhaita pihakasveja. Kun vain jaksaa niitä kesällä myrkytellä kirpuilta!

    Ja tosissaan, ihana aurinkoinen päivä! Pakko oli vetää verhoa oikein ikkunan eteen, kun suorastaan häikäisi. Täytyy lähes varoa ettei rusketu kaiken sateen jälkeen ;)

    VastaaPoista
  4. Tosi mukavan näköisiä nuo siemenkodat sammalpesässään.

    VastaaPoista
  5. Tuo ensimmäinen ruusukuva on kyllä hurja, koska meillä lähden juuri viemään lapsen tekemään lumipallolyhtyyn kynttilää. Lumilapio pitäisi lähteä ostamaan, ovathan kaupatkin tänään auki, mutten taida jaksaa kun pimeys jo laskeutui.. Eli kaamokselta tuntuu. Sisällä kynttilät palavat.

    VastaaPoista
  6. Ruusu ei taida pelästyä pientä pakkastakaan. Mukavaa että valoa vielä riittää marraskuun alussakin.

    VastaaPoista
  7. yaelian, jos tätä menoa jatkuu niin täällä etelässä on leuto talvi ja lunta vain vähän

    leijonainen,
    samaa säätä täälläkin, ruusuja ihastelen marraskuulla

    nanna,
    ruusut tosiaan kestävät pieniä yöpakkasia ja kukivat lakastumatta viileässä
    mieli teki tosiaan lähteä ulos hakemaan rusketusta

    pioni,
    olen viime vuosina kerännyt siemenkotakimppuja talveksi muistoina kesästä

    sooloilija,
    niin luin blogistasi, että siellä on lunta maa valkoisenaan, niin se muuttuu sää 600-700 kilometrin päässä

    katriina,
    oikeastaan viileässä kukat kestävät pitempää, eivätkä yöpakkasetkaan näytä pelästyttävän ruusuja

    VastaaPoista
  8. Ihanaiset ruusut vielä on teilläkin ja tänään olikin oikein aurinkoinen ja kuurain päivä. Tuli lenkillä mieleeni, että aivan kuin kevät, puro solisi, eikä syksystä tietoakaan:)

    VastaaPoista
  9. eija,
    just samat ajatukset täälläkin

    VastaaPoista