Sininen kimaltava Välimeri, jylhät korkeat rannat, utuinen sininen taivas ja auringon lämpö. Tämä on lomaparatiisi, jossa nautin rennosta italialaisesta ilmapiiristä juuri nyt.
Keittiöstä kantautuva pastan, yrttien ja kasvisten tuoksu huumaa ja saa veden kielelle. Nyt ei lasketa kaloreita, vaan nautitaan italialaisista herkuista.
Onko tämä maailman kaunein saari. Kerron, kun palaan takaisin viikon päästä.
Valokuvatorstain haaste on Iho.
Ecological cycling trips ended in a messy bicycle parking space.
Päivänsini näyttää vielä elinvoimaiselta ja jaksaa kukkia. Nyt se on päivien pimentyessä muuttanut kukkimisaikatauluaan. Kukkia saa ihailla nyt myös päiväsaikaan. Olisiko kasvilla joku hämäräkytkin. Se tunnistaa aivan selvästi sateisen päivähämäryyden.
Syksyä kohti mentäessä aloittaa pinkki punahattu kukoistuksensa. Poudalla perhoset viihtyvät tämän kukan seurassa. Nyt sataa oikein ropisten.
Tänään nukkuvat perhoset koko päivän sateelta suojassa heinikon kätköissä. Poutapäivänä ne istahtavat kukkien väriloistoon. Tässä menossa herkutteluhetki kukkamesikennoissa.
Nämä keltaiset pikkuauringot ovat todellisia syksypäivän piristäjiä. Vaikka ne levittäytyvät liiaksi asti, ovat ne loppukesän suosikkejani. Niitä raaskii poimia sisälle maljakkoon ja kuivattaa siemenkotakimppuja talveksi terassille.
Poliformin Park-divaani jatkaa runkorakenteesta tasoksi. Huomatkaa hauska seinäkuviointi. Senhän voisi toteuttaa magneettimaalilla ja -kirjaimilla tai maalatulle pinnalle tarrakirjaimin. Kekseliäs kirjoittaisi tällä idealla runon tai mietelauseen tyyliin, Oma koti kullan kallis. Eikös se pidäkin paikkansa, kallishan se koti on.
Tämä laatikosto on värikkään hauska ja pirteä työhuoneeseen, makuuhuoneeseen tai eteiseen.
Pitääkö tuolin huputuksen olla aina tiukka ja istuva. Eikö sitä voisikin tehdä vähän rypyttämällä rennosti. Ruusukangas sopii tähän tyyliin. Tuoli on Sharpei Cappellinilta.
Syksyn merkit näkyvät jo
Valkoisissa syysastereissa on hiven pinkkiä
Pinkki syysasteri parhaimmillaan
Luen silloin tällöin Metropolitan Home-sisustuslehtiä. Katselin makuuhuonesisustuksia. Olen suunnittelemassa jotain uutta piristystä makuuhuoneen värimaailmaan. Tällä hetkellä se on kokonaan ruskeasävyinen. Otsikkokuvassa iloitellaan väreillä. Limen/kellertävänvihreää, pinkkiä, vihreää ja turkoosia. Hyvin raikas kokonaisuus valkoiseen makuuhuoneeseen. Jo pelkät tyynyt tuovat uuden ilmeen. Turkoosin ja pinkin voisin siepata meillekin.
Tässä makuuhuoneessa on helmenharmaata ruudullisessa taftipeitossa. Sängynpääty on puuruutukehikko, jonka ruutuihin on pingotettu paksua kangasta.
Amerikkalaista hillityn rauhallista vihreää, hyvin levollista. Harmoninen kokonaisuus. Tämä makuuhuone on pohjaratkaisultaan aivan sama kuin meillä. Ikkunat, vuode, televisio ja yöpöydät kaikki samoilla paikoilla. Nurkkajakkaran tilalla meillä on kevyt nojatuoli.
Tummat pähkinäkalusteet, valkoiset tekstiilit, ripaus hentoa pastellinsinistä klassinen yhdistelmä. Pyöreät pallovalaisimet ovat erilainen ratkaisu tavallisesta yöpöytävalaisimesta.
Kokeilin omaan makuuhuoneeseen turkoosia. Peitto on luumunpunaista lähes tummaa ruskeaa samoin isot päätyyn nojaavat tyynyt, joissa luunvalkoiset hortensiankukat ja ripaus kultaa, ovat vanhaa ja jäävät entiselleen. Kokeilin vanhoilla tyynyillä turkoosin sävyjä. Vaaleaa pastelliturkoosia samettityynyissä ja voimakas turkoosi Kenzon kankaassa. Turkoosi sopii hyvin. Valitsen voimakasta turkoosia ja fucsianpinkkiä uusiin tyynyihin.
Vanhan nojatuolin turkoosiverhoilu jatkuu tyynyvalinnoista.
Torikierroksella tavallisena torstai-aamupäivänä oli hiljaista. Asiakkaita liikkui harvakseltaan. Monet olivat käyneet jo ennen yhdeksää. Läheisiltä työpaikoilta piipahdetaan torilla taas lounastauon aikana. Juuri ennen torin sulkeutumista vähän ennen kahta torimyyjät tyhjentävät myyntipöytiänsä alehinnoin. Silloin saa kilokaupalla hedelmiä, marjoja ja kasvkiksia muutamalla
Salaatti- ja vihannespöydät notkuvat kasvisherkkuja ja mausteyrtit tuoksuvat.
Hedelmiä, marjoja, sieniä, juureksia. Tuoreet kasvisruoka-ainekset ovat tarjolla joka arkipäivä.
Näitä pitkiä "maalaisten" pöytärivejä on useita. Niistä saa taatusti suomalaista, pienpuutarhoissa kasvatettua syötävää. Kalatiskejäkään ei kannata ohittaa. Kalamestareilta saa ostoksien mukaan myös kalaruokavihjeet.
Kävin läpi netin kuvakokoelmaani. Eilen ottamissani terassikuvissa on valkoista ja vihreää. Tämän vuoden väriskaalaa. Valkoisia pelargonioita, valkoisia petunioita, valkoisia miljoonakelloja. Päivänsini kukkii valkoisena, mutta myös pinkin ja sinisen sävyissä. Päivisin se on kuitenkin vihreänä. Sen tapana on avata kukat öisin ja niitä voi ihailla vielä aamulla.
Viime vuoden 2007 terassikuvissa elokuun alussa näkyi paljon pinkkiä. Pelargonioita, petunioita ja värikästä värinokkosta. Ahkeraliisat olivat valkoiset ja pikkuorvokit sinisiä. Aivan erilainen värimaailma ja tunnelma. Värit vaikuttavat tunnelmaan ja jopa tyyliin.
Useassa blogissa kiertää haaste. Ota kirja käteen. Avaa se, laita sormi sivulle ja katso mikä sana on sormen alla. Kirjoita siitä. Tämä oli muistinvaraisesti kirjoitettuna haasteen sanoma. Leijonainen oli jatkanut löytämästään sanasta eteenpäin runojen tiellä. Se inspiroi minuakin.
Välähdyksittäin
Ostin sateisena lauantaipäivänä torilta liljoja. Ajattelinko piristää ja kaunistaa harmaan sateista viikonloppua. Ehkä sekin pitää paikkansa, mutta ostos oli kyllä enemmän hetken mielijohde. En voinut vastustaa näitä ihania kukkia.
Lilja on vanhimipia leikkokukkiamme. Ne edustavat tai symbolisoivat arvokkuutta, puhtautta ja jaloutta. Liljoja käytetään paljon kuoleman kohdatessa sekä surunvalittelukukkina että kukkavihkoina ja seppelekukkina haudoilla. Olisivatko syynä nuo edellämainitut symbolit.
Tori oli juuri sulkeutumassa, kun kuljin kukkatelttojen ohi. Neljä liljaa kympillä. Valitsin kolme valkoista ja yhden viininpunaisen. Viinipunainen on täyteläinen ja hiukan erikoinen väri liljalle. Sain vielä kaksi oksaa kaupanpäälisiksi, olisivat jääneet viimeisiksi.
Tänään lauantaina katsoin YLE TV1 Valoa ja varjoa dokumenttiuusinnan. Diegon ja Marian tarina alkoi v. 1936 Espanjan sisällissodan kynnyksellä. Tasavaltalaiset ja kansallismieliset aloittivat valtataistelun yhteiskunnan rakenteiden muuttamisesta oikeudenmukaisemmiksi. Diego ja Maria olivat juuri menneet naimisiin ja saaneet esikoisensa. Pieni tytär oli kahden kuukauden ikäinen, kun Diego aloitti taistelunsa Espanjan sisällisodassa.
Dokumentti kertoi Diegon ja Marian muistelemana tarinan sodasta ja sen seurauksista. Tarinaan kietoutui koko Espanjan sisäinen yhteiskunnallinen kehitys toisen maailmasodan kynnyksellä. Sisällissodassa hävinneet joutuivat teloitetuksi, vangeiksi tai pakenivat maasta Ranskaan. Pakomatkalle lähti myös Diego ja selvisi hengissä. Siitä alkoi yhdeksän vuotta kestänyt ero Mariasta. Ranskaan paenneet joutuivat keskitysleiriä vastaaviin olosuhteisiin. Espanjassa voittajana valtaan noussut Franco liittoutui Hitlerin johtaman saksalaisrmeijan kanssa. Franco antoi Hitlerille luvan tehdä pakolaisille mitä halusi. Diego joutui pakkotyöhön rakentamaan saksalaisille linnoituksia.
Tänä päivänä toistuvat edelleen näiden sotien tavoin samat tragediat. Perheet hajoavat, joutuvat erilleen tai jäävät ilman isää. Mikään ei ole muuttunut. Johtajien kiihkeä kansallismielisyys johtaa inhimillisiin katastrofeihin. Tällä hetkellä sotanäyttämönä edessämme on Georgia. Presidentti Saakasvili on liian kiihkokansallismielinen ison Venäjän reunalla. Etelä-Ossetian ja Abhasian ongelmat pitäisi ratkaista valtion sisällä omin voimin maltilla, suvaitsevaisuudella ja kaikki kansanryhmät huomioiden. Sehän ei enää ole mahdollista Venäjä on rientänyt pyytämättä sotkemaan Georgian itsenäisen yhteiskunnan sisäisiä asioita. Sota on syttynyt. Taas syntyy monta Diego ja Maria-tarinaa.
Diego ja Maria löysivät toisensa yhdeksän vuoden jälkeen. Entisessä kotikaupungissaan Almeriassa he käyvät muistelemassa menneitä aikoja. Rakkaustarinansa alkua, sodan kauheuksia ja eron tuottamaa tuskaa. Nämä tarinat eivät lopu koskaan.
Tämä Alvar Aallon vv 1936-7 suunnittelema Tarjoiluvaunu 900 jakaa mielipiteitä sisustusmaun mukaan. Yli 70-vuotias klassikko ihastuttaa ja vihastuttaa. Totta on, että tätä kalustetta ei voi aivan joka kotiin sijoittaa. Se vaatii sisustukselta samantyyppistä tyylijatkumoa. Rohkeat sisustajat voivat sijoittaa tarjoiluvaunun hyvin onnistuneesti värikkääseen moderniin kotiin. Väärä luulo on mielestäni se, että sisustuksen pitäisi olla karun pelkistetty ja pääosin valkoinen, jotta tämä sopisi.
Tämä valaisin on pari vuotta sitten rantautunut Suomeen. Se on saavuttanut suuren suosion ja sitä löytyy jo hyvin monesta kodista. Tämä on Ferruccio Lavianin suunnittelema Bourgie, valmistaja italialainen Kartell. Tätä valaisinta en sijoittaisi hirsitaloon.
Sulassa sovussa sohvalla ovat Kenzon pinkki/harmaa tyyny ja 1840-luvulta William Morris, jonka tyynyissä ruskean sävyjä ja ripaus pinkkiä.
Wild flowers fringe the way home. Luonnonkukat reunustavat tietä kotiin.
Matka jatkui kohti kotia lauantai-illan auringonlaskun aikaan. Pilvipeitteen takana kulki aurinko kohti uutta päivää maapallon vastakkaiselle puolelle. Taaksemme jäivät auringon kajo ja matkan muistojen kohteet.
Tämä maisema on ollut osa elämääni. Vietin lähes neljä vuotta elämästäni tässä maisemassa ja tuolla kauempana näkyvässä pihapiirissä. Kymmenvuotiaana muutin Enolaan, lapsuudenkodistani parinkymmenen kilometrin päähän. Lapsettomassa kodissa minua pidettiin kuin omaa lasta. Sain kuulla olevani ilon lähde ja päivän aurinko. Suuren sisarusparven keskeltä muutto oli minullekin mieluinen ja muistelen niitä aikoja hyvällä.
Ohrapelto näyttää kullankeltaiselta. Vilja kypsyy aina samalla tavalla, mutta miten se näyttää vuosi vuodelta kauniimmalta. Kauempaa katsottuna tutut maisemat näyttävät arvokkaammilta kuin läheltä joka päivä katsottuna. Maaseudulta katoaa vähitellen vanha rakennuskanta. Onkohan syynä se, että siellä asuvat eivät näe sen arvoa ja kauneutta. Näkeekö kaiken kauempaa paremmin kuin läheltä.
Illan pimetessä huristimme harmaata asfalttitietä, joita reunustivat jättikokoiset kukkapenkit.
Keltaiset syyshohdekukat ja siankärsämöt ilahduttavat heti eteisessä, saavat aurinkoisen kesämielen säästä huolimatta.
Mieltäni ilahduttivat myös kultakorttiluotot, jota sain Ilolla puutarhasta Lauralta ja
Syysmaitiaiset ovat löytäneet sopivan kivenkolon ja kimppu keltaisia kukkia loistaa harmaiden kivien uumenista. Kun ihastelen noita kukkia, pohdin samalla kenelle lähetän luottokortin. Niille joilla sitä ei vielä mahdollisesti ole. Nimikoin nämä blogit luottokelposiksi.
Parasta aikaa kukkivat pietaryrtit ja ojakärsämöt. Kukkansa pudottaneet maitohorsmat sopivat vielä tähän joukkoon. Loppukesän kukkakimpusta tulee näillä kukilla rehevä ja runsas.
