Puiston puut paljaimmillaan
lehdettöminä
olennaista alakuloisuus
tulevan odotus
Koivuun takertuneet siipeilijät
syleilevät turvaa hakien
olennaista on elää.
**************
Valokuvatorstai-Runotorstai 316. haaste = olennainen
Onpas puussa siiveilijöitä.Hieno runo joka sopii kuvaan.
VastaaPoistaSitä jäin myös ihmettelemään, tavallaan puu on kauniskin.
PoistaJatkoa edelliseen puuteemaan, sopii hyvin
VastaaPoistaKiitos ari, puut ovat antoisia runoilijoille
PoistaTaas hieno kokonaisuus! Myös teksti kaunis!
VastaaPoistaKiitos. Puissakin asuu runoja.
PoistaUpeasti kohtaa sanat ja kuvat
VastaaPoistaKiitos, kauniisti sanottu
PoistaHieman apea vaikutelma..."olennaista on elää"...mutta kaunista.
VastaaPoistaNyt on harmaa vaihe, odotusta ilmassa.
PoistaMollivoittoisessa runossa pilkahdus onnellista odotusta. Kokonaisuus kuvien kanssa!
VastaaPoistaKiitos, odotus palkitaan.
PoistaLuonto on olennaista elämälle
VastaaPoistaPuitten oksat on aina hienoja ja kiemuraisia ja kauniita kuvassa. Ja jotenkin ne on alakuloisia ja sitten ne nauraa kun lehdet taas puhkeaa ja ne alkaa taas elää täysillä !!!!
VastaaPoistaKomeita pahkoja, siiveilijä on minulle kyllä outo sana :)
VastaaPoistaHienosti runosi kiteyttää olennaisimman.
VastaaPoistaMinä mietin ihan samaa, olennaista on elää. :)
VastaaPoistaHyvin runo ja kuvat tukevat toisiaan.
VastaaPoista