Keskiviikon kuntosalipäivä siirtyi torstaille. Kun saavuimme kuntosalille, huomasin ja myös muistin oven takana, että ovet lukitaan kello 12. Käynti saliin onnistuu vain takaovesta ja kuntokortilla. Seisoimme muutaman minuutin ja ystävällinen saliasiakas kurkisti ovesta. Hän oli huomannut meidät ja päästi sisälle. Kiitos, eipä tarvinnut kiertää alas ja talon taakse.
Vaihdoimme muutaman sanan. Hän tunnisti minut heti ja sanoi, että porukalla olivat juuri eilen muistelleet niitä aikoja, jolloin hoidin heidän asioitaan. Oli pakko tunnustaa, että nyt en muista kuka olet. Selvisihän se ja kiiteltiin puolin ja toisin. Minua harmittaa, kun kasvomuistini on niin huono.
Harvoin tunnen ensin vuosien takaisen tutun ihmisen. Usein joudun kysymään kuka. Mukava, että muut tuntevat minut. Olen varmaan kävellyt tervehtimättä monen ohi. Sattuipa kaupassa kerran, että minua tervehdittiin iloisesti ja tervehdin takaisin, vaan en tiennyt kuka se tervehtijä oli.
Toinen sattuma oli, kun taas kaupassa pitkä mies vaikutti niin tutulta, mutta en tiennyt taaskaan kuka oli. No, se selvisi, kun mieheni haahuili minua etsien kaupassa. Heikki oli pysäyttänyt miehen ja sanonut, että arleena on tuolla maustehyllyillä. Niin, erittäin tuttu mies olikin. Kaikki johtuu siitä, että olimme yli 12 vuotta Turussa. Siinä ajassa unohtuu monta tuttua, kun ihmiset vanhenevat.
Palaan vielä kuntosalille. Olen nyt kerran viikossa käynyt kuntosalilla omalla kortilla, johon on ohjelmoitu minulle sopiva kuntoharjoittelu. Käyn tietysti kaikki kortilliset laitteet läpi, niitä on muistaakseni kolmetoista. Olen huomannut jo tuloksiakin. Vatsalihakset ovat kiinteytyneet ja näyttää, että käsivarretkin ovat saaneet ryhdikkyyttä.
Kaupungissamme HUR valmistaa kuntosalilaitteet. Ne ovat levinneet ei vain koko Suomeen vaan ympäri maailmaa. Käykääpä katsomassa linkin takaa laitteistoa. Etusivun ensimmäisiä punaisia
kuntolaitteita käytän joka kerta. Toinen laitteista vahvistaa tehokkaasti reisilihaksia.
Kotona siivoaminen on myös hyvää kuntoliikuntaa. Tänäänkin kurkotin ja koukistelin. Järjestin yläkaappeja ja koukistella piti, kun järjestin matalan tason laatikostoja.
Sanonta, vierivä kivi ei sammaloidu, osuu ytimeen. 
Minä usein ihmettelen kenen kanssa puhun markettien hyllyjen väleissä;) Joskus hetket ovat tuskallisia, kun toinen puhuu kuin oltaisiin kovinkin hyvät tutut.
VastaaPoistaMeillä on nyt viitenä päivänä viikossa 10 kilometriä. Hyvällä kelillä sauvakävelyä haastavassa maastossa tai hiihtoa, huonolla kelillä, joka on sama kuin liian kova pakkanen, 10 km kuntopyöräillään. Suvella liikuntaa muuttuu puutarhailuksi ja uinniksi. Jos tämä näin jatkuu, hyvä on.Lisäksi on käsipainoja ja vähän muutakin...
Liikunnan iloa!
En ole siis yksin tämän huonon kasvomuistini kanssa.
PoistaSinulla on hyvä kuntoiluohjelma. Puutarhanhoito on tosiaan hyötyliikuntaa parhaasta päästä.
Samoin sinne.
Aivan mahtavia kuvia koivuista!!
VastaaPoistaHienoa, että käyt kuntoilemassa!!
liikunta on niin tärkeää, ja kivaa!!!
Kuntoiluohjelma on paikallaan, jotta saa fysiikan pysymään hallinnassa.
PoistaMinulla, kotikaupunkiini paluumuuttaneena, oli aluksi se ongelma, että jotenkin tutut kasvot nähtyäni en ollut varma, tunsinko tuon ihmisen vai tiesinkö vain hänet. Nyr huomaan, että on ihan mukava joskus jutella sellaistenkin kanssa, joista ei tuota asiaa muista. Aina löytyy kuitenkin yhteisiä tuttuja ja yhteisiä muistoja.
VastaaPoistaHarmillisista tuntuvat välillä sellaiset ihmiset, jotka eivät esittele itseään vaan aloittavat: Muistatko minut? Olen huomannut, että on reilumpaa sanoa nimensä ja selittää vaikka sekin, missä olimme tavanneet- Juuri viime viikolla tapasin ihmisen, jonka kanssa olimme olleet (vuosikymmeniä sitten) pianotunneilla samassa, nyt jo puretussa talossa. Että oli hauska muistella :)