Männikkö vilisee alusta loppuun.
En voi tavoittaa
alunloppua en lopunalkua.
Ne karkaavat metsän taakse.
Ei kaikki näy, näy, näy,
Kaiku vastaa
kaikki käy, käy, käy.
Humisevat puut jokainen vuorollaan
näy käy, käy näy.
*********
Valokuvatorstai-Runotorstai 287. haaste = Kaikki käy
Mukavasti vilisee kuva sekä runo
VastaaPoistaMetsässä on aina jotain yllättävää
PoistaKiva!
VastaaPoistaOli kiva hullutella.
PoistaMetsän syvyys ja kaiku vastaavat lukijalle.
VastaaPoistaTuolla metsässä tänään lumouduin täysin. Tällainen mäntymetsä on puhutteleva.
PoistaTuota kuvaa kun katsoo tekee mieli juosta tuolla puiden välissä...Hyvä runo kuvan seurana!
VastaaPoistaMinulle tuli myös pakonomainen tarve kulkea ja kiertää puiden lomassa.
PoistaTuonne kävelylle - rauhoittumaan muusta elämästä
VastaaPoistaSiellä todella rauhoittuu ja on kevyt hengittää
Poistahauskasti riimitelty;)
VastaaPoistaAihe antoi viitteet riimittelyyn
PoistaKiva oli runo, niinkuin kuvakin!
VastaaPoistaKiitos, kaiku tulee aina mieleen, kun metsää katsoo.
PoistaNäyttää käyvän ;)
VastaaPoistaNiin kävikin.
PoistaMetsässä kaikki käy! :) Hieno vilisevä männikkö ja humiseva runo!
VastaaPoistaKesä tulee!
VastaaPoistaMännikössä pääsee loistavasti runon tunnelmaan.
VastaaPoistaUpea männikkö ja mahtava riimitys.
VastaaPoistaNyt tuolla olis kiva poukkoilla, mutta entäs sitten kun tulee hyttyset ja hirvikärpäset. Eli melkein käikki käy käy, vaan ihan kaikki ei käy - männikössä.
Viikonloppua!
Aivan mainio visuaalis-akustinen iloittelu!
VastaaPoistaKaunis kuva ja kiva runo.
VastaaPoistaKaikua kesäisessä metsässä. Kaunista !!!!
VastaaPoista