Olimme tänään askartekukurssimme kurssilaisten kanssa ostosmatkalla Kauhavalla. Kaupungin yleisilme on hajanainen ja muistuttaa lähinnä pitäjän kirkonkylää. Rakennukset ovat eri ikäkausiltä ja suurin osa kaipaa pikaisesti julkisivukunnostusta. Otin muutaman kuvan edustavimmista rakennuksista. Kaunein on punatiilinen, goottilaistyylinen kirkko. Pienenä yksityiskohtana kirkon päätyharjalle rakennettu pienoiskirkko.
Toinen komea rakennus on pohjalaistyyliin v. 1919 rakennettu Työväentalo.
Ostimme matonkuteita. Minulla on aikomus kudotuttaa halliin värikäs matto. Löysinkin sopivat kuteet, yhteensä n 9 kiloa. Värimallina oli mukana pala makuuhuoneen tapettia, jonka mukaan valitsin maton väreiksi oranssinpunaista, sammutettua vihreää, taivaansinistä ja vaaleaa keltaista sekä mustaa. Kudontamalli oli myös mukana, se vaatii vielä soveltamista. Kevään kuluessa matto on valmis.
Kahvilassa kysäisimme paikkakunnan kirpputoreista ja saimme opastuksen kahdelle kirpputorille. Tavaraa oli, löysin kauniin maljakon. Arvelimme sen ehkä Gunnel Nymanin suunnittelemaksi. Tosin hinnan perusteella hieman epäilen, hinta 5,60 euroa. Palaan tähän maljakkoon myöhemmin, kun selvittelen lisää.
Oh, matosta tulee varmaan upea!
VastaaPoistaToivon, että kuviointi ja värit kokonaisuutena onnistuisivat.
PoistaMinulla on Deko-lehden Vepsäläisen mainosivuilla esiintyvä matto suuntaa antavana mallina.k
Kivoja kuvia rakennuksista. Näin läheltä katsottuna tuo tapetti on aivan ihanaa!
VastaaPoistaKuvattavaa oli Kauhavan keskuksessa niukanlaisesti.
PoistaTapetin värit ajattelin siirtää mattoonkin. Matto tulee halliin ja tapetti on makuuhuoneen yhdellä seinällä.
Gunnel Nymanin maljakot ovat kauniita. Teit tosi hyvän löydön!
VastaaPoistaPitää selvitelläonko G Nymania, kaunis se maljakko on joka tapauksessa.
PoistaKomea kirkkorakennus ja mahtava työväentalo, molemmat aikakautensa ja siinä ajassa vallinneen suunnan voimanäyttöjä. Ihanan puuhakasta naisporukkaa olette!
VastaaPoistaSiihen aikaan kun äitini ja mummoni kutoivat vielä kaikki mattomme oli matonkuteiden leikkaaminen ja ompeleminen tuttua puuhaa. Sitten alkoivat naisporukalla hekin hankkia valmiita kuteita. Oli niissäkin tekemistä, erotella ja laittaa kerille. Äiti kutoi kauniita ja kestäviä mattoja. Kotona ei koskaan ollut risaisia mattoja. Kiinnitän yleensä mattoihin huomion muissa paikoissa käydessäni. Meistä viidestä tyttärestä ei kukaan kudo mattoja. Kahdetkin kangaspuut olisi vanhimmalla sisarella.
Muistelin, että lapsuuden kodissani kannettiin joka kevät tai lopputalvi kangaspuut sisälle ison tuvan nurkkaan. Kudottiin mattoja, pöytäliinoja, pyyhkeitä, ikkunaverhoja jne.
PoistaMinä kutonut, pieni kun olin. En myöskään ole oppinut myöhemminkään tätä taitoa. Vanhin siskoni taas harrastaa kutomista ja luotan, että hän kutoo minulöle maton.
Ajattelin kyllä jossain vaiheessa opetella kutomaan. Virkkaamisenkin voisin elvyttää.
Nuo matonkuteet on valmiita vain kerälle keriminen pitää tehdä tai en ole varma pitääkö sitäkään, vyyhdit saa hyvin telineeseenkin.
On mukava, että kutominen on taas tullut suosituksi ainakin maaseudulla.
Onpas mahtipontinen kirkko! Täällä Hämeessä kun on tottunut vähän matalampaan:) Tuo yskityiskohta kirkossa on hauska.
VastaaPoistaSamaa ihmettelin minäkin. Pohjanmaalla on rakennettu etupäässä puukirkkoja.
PoistaOnpa tuo kirkko komea! Ja hienoja juttuja valmistatte tuossa kerhossa:)
VastaaPoistaYllätyin itsekin, että maaseutukirkko on tiilinen ja goottilaistyylinen.
PoistaKun katson Kauhajoen kirkkoa, mieleeni nousee Muuruveden kirkko:
VastaaPoistahttp://www.panoramio.com/photo/38470674
Voin olla hakoteillä (ovatko samaa tyylisuuntaa), mutta en malttanut olla kertomatta.
Joskus suren suomalaisia kirkonkyliä; ovat turhan sekavia, jokunen rakennus sentään antamassa ryhtiä.
(Ps. Ai niin, Kauhajoki lienee kaupunki. Ja Muuruvesi kuuluu Juankosken kaupunkiin.)
VastaaPoistaKauhavalla te kävittekin. Sotkin keskenään Kauhajoen ja Kauhavan. Anteeksi. Minun tulisi tehdä retki sinne päin ja tutustua paikkakuntiin missä en ole tullut käyneeksi.
VastaaPoista