tiistai 6. maaliskuuta 2012
Kuistit
Eilen paistoi aurinko, kuten tänäänkin, valitsin kävelylenkiksi entuudestaan tutun reitin. Sitä en ollut kulkenut kahteentoista vuoteen. Nuoruudessani olen kulkenut pätkän tätä samaa reittiä asuessani tuolla suunnalla pienessä ullakkohuoneistossa. Kun kuljin pienen puiston halki , muistot tulvahtivat mieleen kuin eilinen päivä.
Päivittäin kuljin tuota puiston tietä, samat talot, puut ja aidat portteineen nyt kuin silloinkin.
Reittini alkupäässä, mäessä, ihastuin kauniiseen kuistiin. Kuvasin sen, seuraava kuisti oli vieläkin kauniimpi. Lyhyellä matkalla kuisteja tallentui kaikkiaan kaksitoista, joista tänne talletin kymmenen.
Miten muuttumatonta on kaikki, aivan ennallaan. Muistan kuinka pysähdyin usein viimeisen kuvan taloa ihastelemaan. Se on edelleen yhtä kaunis ja samanlainen. Ajaton tyyli kestää vuosikymmeniä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Reittisi varrella on ihania taloja! Ja niissä kauniit kuistit:) Onneksi nuo ovat säilyneet!
VastaaPoistaOli kodikkaan kotoisen näköistä. Kuistit vain näyttivät niin kauniilta, että oli pakko kuvata.
PoistaKauniita kuisteja olet kuvannut:)
VastaaPoistaNyt ne jostain syystä näyttivät entistäkin kauniimmalta.
PoistaNiin todella kauniita muistoja ja kuisteja myöskin.
VastaaPoistaHienoa olikin varmaan huomata, että joku olikin pysynyt ihan samanlaisena, kuin aikoja sitten ollut.
Muistoihin kauniisiin varmaan jäitkin kiikkiin, kun siellä kävelit!
Ihailen näitä kaupunginosia, kun ne ovat säilyneet vuosikymmeniä hyväkuntoisen kauniina ja ajattomina.
PoistaEnnen talot olivat paljon persoonallisempia kuin nykyiset uudisrakennukset. Kuistitkin kaikki omannäköisiään. Siitä syntyy viihtyisä ympäristö.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, vanhat talot ovat sopusuhtaisia ja ajattomia. Toivottavasti sadan vuoden jälkeen edelleenkin kunnossa.
PoistaKylläpä on paljon kauniita kuisteja!
VastaaPoistaTämä on minunkin lempparipuuhaani, kuvata kuisteja, ovia ja ikkunoita ja tietysti veräjiä ja siltoja. Koskahan joku keksii valokuvablogin aiheeksi nämä edellä mainitut ihanat asiat.
Samma här. Kävelylenkeillä kuvaan aina kaikkea, joka mielestäni pitää ikuistaa. Blogiini päätyy vain osa niistä.
PoistaNäissä silmä lepää!
VastaaPoistaKuisti on ehdottoman käytännöllinenkin - ei suoraan eteiseen perheen lumiset kengät ja vaatteet sikinsokin...
ps. osallistuthan 'itse' haasteeseen :), tervetuloa!
Kuisti antaa talolle kodikkaan ilmeen ja on kaunis sisääntuloeteinen.
PoistaKatsotaan miten onnistun digittelemään, mielenkiintoinen haaste.
Mielettömän ihania taloja, huoh...joskus harmittaa kun asuu sellaisessa paikassa, missä ei ole juurikaan mitään historiaa, siis tarkoitan talojen muodossa, keskusta on ihan ns.uutta ei yhtään ihanaa vanhaa rakennusta.Tyttären luona Ruotsissa vieraillessamme kävelemme Götän kanavaa pitkin ja aah..siellä on vastaavan näkisiä ihania villoja kuisteineen.
VastaaPoistaMukavaa ja aurinkoista viikon jatkoa sinulle Arleena.
Näissä vanhoissa kaupungeissa on todella paljon katseltavaa. Usein ne jäävät liian vähälle huomiolle.
PoistaSamaa sinne.
Kiitos, varsinaista silmäniloa sain kuvistasi.
VastaaPoistaJa minullekin reitin näkymät olivat iso ilon aihe.
VastaaPoistaEnsimmäisen kuvan kuisti on kaunein kaikista. Vaikka on ilo ihailla eri talojen erilaisia kuisteja. Kaikki kauniita tavallaan.
VastaaPoistaTänään huomasi lisää kauniita kuisteja. Kuistit kiehtovat jostain syystä.
PoistaKokkolassa varmaan onkin persoonallisia rakennuksia, pohjanmaan? tyyliin
VastaaPoistaTäällä on säilynyt hyvin muutama kaupunginosa alkuperäisessä asussaan rakennusten suhteen.
PoistaNyt ymmärsin kerrostalojen innon lasittaa parvekkeita (lämmön säästön lisäksi), nehän ovat kerrostaloeläjien kuisteja! Kuisteissa on jotain romanttista, maalaiselämää ja kotoista lämpöä.
VastaaPoistaSe on totta, lasittamalla niistä tulee intiimejä omia alueita.
PoistaIhana kuistikatselmus, tosi kauniita kuisteja :)
VastaaPoistaPakko oli kuvat, olivat niin kauniita.
PoistaPaljon kauniita kuisteja! Ja niin tuttuja, samoja minäkin ihailen.
VastaaPoistaMuistan miten ennen talomme rakentamista ajelimme pitkin ja poikin ja kuvasimme kuisteja! Vanhoissa taloissa on sitä jotakin!
Suvussamme on ollut monta rakennusmestaria ja vielä on muutama helmi säilynyt heidän upeita talojaan.
Teerijärvellä, Alavetelissä, Etelä-Pohjanmaalla sekä Kokkolan ja Pietarsaaren vanhoissa kaupungeissa löytyi kuvattavaa. Vieläkin on sama harrastus, kun ajelemme jonnekin.