Sunnuntaina paistoi aurinko ja lumet hujahtivat taas monta senttiä. Kevätauringon paisteessa kylpivät myös kauniit puutalot. Tämä nikkarityyliä oleva talo näytti sopusuhtaiselta ikkunalyhtyineen. Sepän takoma katulyhty taas sopi kuin nakutettu talon tyyliin. Ennen osattiin rakentaa. Nyt se on usein hakusessa. Eipä taida olla kaupunkia ja kuntaa, josta ei löytyisi muutamaa kaupungin tai valtion omistamaa ja rakennuttamaa homekoulua, -virastoa, -lastentarhaa tai muuta -toimitaloa. Joskus tulee mieleen, että verorahoilla rakennuttava instanssi ei joko valvo urakoita tai rakentamisen perusasiat eivät ole hallinnassa. Ilmastointi pettää eli ilma ei vaihdu, perustukset homehtuvat sinne päässeen kosteuden ja puutteellisen tuuletuksen takia. Syytä on myös muovilla ja eristemateriaaleilla. Näppituntumalla arvioin, että muovia ja lasikuituvilloja keksittiin käyttää 1960-luvun lopusta alkaen ja niitä käytetään edelleen.
Virheistä ei ole otettu opiksi, vaan korjaukset tehdään edelleen samalla tavalla.
Kuka nämä virheet maksaa ? Veronmaksaja tietysti. Jonkun viisaan pitäisi joskus laskea, kuinka paljon rikkaampia kunnat ja kaupungit olisivat, jos kerralla olisi rakennettu entisajan tapaan satoja vuosia kestäviä rakennuksia.
Ynnätään vielä homehaitoista johtuvien terveyshaittojen kustannukset mukaan.Taitaa summa nousta aika korkealle.
Rakennus valmistui 1810 eli yli 200 vuotta sitten. Johan Wilhelm Snellman (1806-1881) asui tässä talossa vuosina 1813-1816. Siitä syystä ylpeillään edelleenkin, vaikka kyseessä oli vain lyhyt lapsuusiän aika.
Muistutuksena lainaan YLE:n sivuilta tämän suurmiehen kauaskantoiset saavutukset, jotta me muistaisimme ne näinä horjuvina talouden ja politiikan aikoina.
Snellmanin ansiosta suomen kieli määrättiin Suomessa tasavertaiseksi ruotsin kielen rinnalle vuonna 1863. Hän vaikutti myös siihen, että Suomi sai oman markan vuonna 1860. Snellmanin kuva onkin esiintynyt suomalaisissa seteleissä ja hänen patsaansa sijaitsee Suomen Pankin edustalla.
Johan Vilhelm Snellman kuoli Kirkkonummella 4.7.1881. Eläessään hän oli fennomaani - suomalaisuuden kannattaja, lehtimies, filosofi, professori, senaattori, talousmies, valtiopäivämies ja perheenisä.
Ei ole ihme, että häntä pidetään Suomen suurimpana valtiomiehenä.
Hienosti olet kuvannut kaunista korttelia.
VastaaPoistaMahtavan näköisiä taloja ja kauniit valopylvääätkin vielä.
Ja se on totta, että hometaloja on nykyään todella paljon ja ihan väärin rakentamalla ovat tulleet, se on harmillista ja kurjaa.
Toivotaan, että nykyään jo otetaan nämä huonot puolet huomioon, kun rakennetaan uutta, ettei taas hetken päästä jouduta purkamaan.
Hyvää tiistaita ja keskiviikkoakin jo sulle!
Vanhat talot ovat kauniita. Hyvin hoidettuna ja oikein korjattuna ne säilyvät satoja vuosia-
PoistaHarmi tosiaan, että uudemmissa yhteiskunnan varoin rakennetuissa on tehty vakavia virheitä. Toivottavasti viisastuvat joskus.
Vanha rakennustapa on kaunista, siitä ei pääse mihinkään, ja hengittää hyvin. Monet vanhatkin talot on pilattu korjaamalla väärin, tiivistetty liikaa, ja siitä on ilmastointi kärsinyt. Kun yhdessä asiassa (energia) säästetään niin toisessa se sitten maksetaan kaksinkertaisesti.
VastaaPoistaSe on totta, korjaamalla väärin saatetaan tuhota rakennuksia.
PoistaIlmastointi on usein problemaattista, sitä ei osata järjestää oikealla tavalla ja siitä kärsii koko talo.
Täyttä asiaa kirjoitat. On kumma, että on voitu täysin hukata jotain niin oleellista kuin hyvä rakennustapa. Kivijalat, sokkelit, harjakatot ja jopa räystäät on hylätty ja sitten ihmetellään kosteusvahinkoja. Näiden tilalle ovat tulleet kiire ja voitontavoittelu.
VastaaPoistaHienoa, että vanhoja taloja on säilytetty edes malliksi tuleville polville. Ja kauniisti olet niitä kuvannut.
Kiire ja uudet testaamattomat menetelmät sekä ammattitaidon puute saavat aikaan kalliita seuraamuksia.
PoistaNeristan on hieno vanha kaupunginosa, jossa pientaloasukkaat ovat osanneet hoitaa talojansa oikealla tavalla.
Kauniita ovat kuvasi vanhoista taloista - myös uusvanhoista - ja viisasta ja rakentavaa on kritiikkisi.
VastaaPoistaPanu Kailan kirja Talotohtori neuvoo tervejärkisesti, perinteitä kunnioittaen, kuinka tulisi rakentaa, jotta kauneus- ja terveysarvot olisivat kohdallaan. Kunpa häntä viranomaiset kuuntelisivat!
Virkamiehillä on joskus vaikeaa uskoa muuta totuutta kuin se mikä siihen omaan päähän on pinttynyt. Ei ainakaan rakennusvirheiden määrästä voi päätellä, että muutosta parempaan olisi tulossa.
PoistaLuin muutama päivä sitten uutisen, jota en nyt tähän hätään enää löydä. Siinä puhuttiin uudesta mallista, jonka mukaan rakentaja sitoutuisi rakentamansa talon korjaukseen ja kunnossapitoon esim 25 vuodeksi. Ehkä sellainen vähän parantaisi rakentamisen laatua. Yksinkertaisemmat aliurakointikuviot ja ammattiylpeys eivät myöskään haittaisi yhtään.
VastaaPoista