Tultiin 1970-luvulle ja jostain syystä aktiivien säilyttäjien toimesta Museovirasto havahtui. Neristan sai suojelukaavan. Vanha Neristan säilytetään.
Lukujen, musiikin ja mittojen maaginen yhteys, kultainen leikkaus toteutuu Neristanin kaavassa ja rakennusten keskinäisessä suhteessa
Renessanssinero Leonardo da Vinci huomasi, että ihmisen mittasuhteet noudattavat jo antiikin ajoista tunnetun kultaisen leikkauksen sääntöjä. Leonardo käytti kultaista leikkausta tuomaan taideteoksiinsa esteettistä harmoniaa.
Renessanssin aikana myös rakennusten suhteiden tuli noudattaa ihmisen mittasuhteita, koska niiden nähtiin jumalan luomina noudattavan kosmista järjestystä. Kultaista leikkausta pidetään arkkitehtuurissa edelleen harmonisten suhteiden ja toimivuuden normina. Neristanin kaavoittaja Johan Persson Gädda vuonna 1665 ja paikalliset talonrakentajat 1700- ja 1800-luvuilla ovat tavoittaneet kultaisen leikkauksen harmonian ja luontevan kauneuden tavalla, joka tekee Neristanista ihmisen kokoisen kaupungin.
Kuljen Neristanin kaduilla. Suorakaiteen muotoiset asuintalot on rakennettu kadun viereen. Sisään pihalle avautuvat kauniit portit. Talojen pääsisäänkäynnit ovat pihan puolella. Piharakennukset on sijoitettu pihan perälle. Vanhan mallin mukaan seppien valamat katulamput reunustavat katuja. Jalkakäytävät ovat hiekkapintaisia ja kivijalkojen juurella kukkivat unikot, peurankellot, akileijat. Ne tuovat kodikkaan ilmeen katunäkymään. Katunäkymä kertoo, että asukkaat rakastavat kaupunkiaan. Talot on kunnostettu kauniisti vanhaa tyyliä kunnioittaen.
Monen maaseutupaikkakunnan kohdalla on edetty huolettomasti paljoksunnan hengessä. On kuviteltu, että uusi ja vastarakennettu on paljon parempaa ja kauniimpaa kuin satoja vuosia sitten käsin rakennetut.
On vannottu kiven ja betonin nimeen, surutta on murskattu vanhoja rakennuksia kaatopaikoille kuljetettavaksi. Perusteluina on usein ollut epäkäytännöllisyys. Rakennusten on myös annettu tahallaan rapautua korjauskelvottomaksi. Meidän kulttuurimme on nuorta verrattuna Keski- ja Etelä-Europan maihin, joihin matkustamme ihailemaan kaikkea vanhaa. Sitä, jota emme ole huolineet itse säilyttää.
Neristanissakin ehdittiin polttaa ja murskata muutama talo ennenkuin suojelupäätös saatiin voimaan. Nyt puutalot ovat olleet suosittuja kohteita asunnonostajille.
Neristanissa riehui tulipalo 1664 ja sen jälkeen alue rakennettiin nykyisen asemakaavan mukaisena. Vanhimmat talojen osat ovat 1660-luvulta, suurin osa rakennuskannasta on 1810-1880-luvulta.
Kuvat kaduilta; Isokatu, Itäinen Kirkkokatu, Läntinen Kirkkokatu, Pormestarinkatu.
Lainaukset Kokkolan Neristanin sivuilta.
Lainaukset Kokkolan Neristanin sivuilta.
*******
Pakinaperjantai 241. haaste = Paljoksunta
Pakinaperjantai 241. haaste = Paljoksunta
Näissä kuvissa sielu lepää! Koko kirjoitus herättää muutenkin koko ajan nyökyttelyä ja samanmielistä muminaa. Ehkä voisi joskus käydä Kokkolassakin, joskaan asuntomessuille en ehdi.
VastaaPoistaAsun muuten itsekin museoviraston suojelemalla alueella. Ehkä tämäkin tulee joskus uudestaan muotiin...
Samaa puutaloidylliä voi löytää Vanhsta Raumasta eli onneksi on vielä näitä vanhoja kaupunkitaloja säilynyt! Ja nyt niitä jo suojellaan ja niissä myös asutaan, joten ne pysyvät elävinä.
VastaaPoistaMeneillään maaseudulla on yhä vanha hävitämivimma; keskustan vanhat rakennukset saavat mennä, hallirumiluksia rakennetaan keskelle peltoa jne. Kunnon kirkonkyliä saa etsiä, jokaisen keskustassa on huoltoasema ja K-kauppa. Onneksi kivikirkot on vielä säilytetty!
Vähitellen on kuitenkin alettu arvostaa noita puutaloidyllejä, vahoja talonpoikastaloja maaseudullakin. Niiden puolesta kannattaa jatkuvasti puhua ja kirjoittaa!
Puiset talot on eläviä :)
VastaaPoistaKatriina,
VastaaPoistaPuutaloissa on rauhallinen tunnelma, jostain syystä jota en osaa selittää. Sen vain tuntee, kun vähän aikaa siellä on.
Mittasuhteiltaan harmonen ja paikkaansa sopiva rakennus yhdessä muiden kanssa luo seesteisen lopputuloksen.
Onneksi asuinalueiltakin suojellaan ja nämä ns vanhat, klassiset talot ovat aina muodissa.
Hyµyilevä eläkeläinen,
Kaupungeissa löytää vielä ehjiä vanhoja kokonaisuuksia ja hyvä niin. Tosin paljon sielläkin on turhaan alas revitty ja kuviteltu tilalle saatavan jotain parempaa.
Valitettavaa vain on, että tämän hetken rakentamisen taito ja toteutus on madaltunut ja räikeitä virheitä tehdään jopa tuhotaan taloja ennen aikaisesti. Korjaaminen on kallista ja kukas sen maksaa, tietysti se kuluttaja eli asukas.
Maaseutu surettaa, juuri tuollaista siellä on kuin kuvasit.
isopeikko,
Se on totta. Talo jolla on sielu elää pitkään jopa melkein ikuisesti.
Otsikosta päätellen olisi voinut ajatella että nyt se on matkustanut jonnekin ulkomaille :)
VastaaPoistaIdyllistä, kuin Naantalissa
Ai Kokkolassakin on tuollainen ihana puutaloalue, onneksi niitä on vielä monissa kaupungeissa. Kotikaupunkini Jyväskylä hävitti korttelit 60-70 -luvuilla ja vain muutama puutalo on jäänyt muistoksi, nekin eri puolilla, ei edes korttelin puolikasta.
VastaaPoistaAri,
VastaaPoistaOlin melkein ulkomailla, niin harvinaista herkkua nuo puutalokorttelit ovat.
Kokkolan Neristan on Naantalista poiketen asemakaavallisesti eheä ja harmoninen kokonaisuus.
Inkivääri,
Pohjanlahden rannikkokaupunkeja on useita, joissa voi kuljeskella ihmisenkokoisissa puutalokortteleissa. Kaskinen, Kristiinankaupunki, Uusikaarlepyy, Pietarsaari, Kokkola. Niin ja alempana Rauma ja Uusikaupunki.
Noniin, ei tähän voi muuta sanoa kuin jaa ja aammen ja aihhestapa kirjoitit ja vielä hurjan hyvin! Ihan hengästyin kun katselin kuvia! Neristan on ihana ja säästyi onneksi kauhalta.
VastaaPoistaAsuimme 10 vuotta Pietarsaaressa, ja siellä Skatan puutaloalue oli saman hävitysvimman alla, muutama talo jo ehdittiin kauhaistakin kivitalojen tieltä.
Taisimme kirjoitta samasta aiheesta jopa suunnilleen samanaikaisesti.
ps. olin niin otettu ihanista kuvista, että vasta nyt huomasin sanan paljoksunta. Otan heti omakseni, sanalle on valitettavan paljon käyttöä.
VastaaPoistaMainioita kuvia kotikaupungistani, kiitos! Kyllä ilolla on todettava kuinka Kokkolamme on vuosien varrella siistiytynyt, kaunistunut ja käynyt viihtyisämmäksi asua. Toki monta kaunista vanhaa rakennusta on menetetty, mutta missäpä niin ei olisi käynyt.
VastaaPoistaHyvä että se säilyi, ihan liian minta vanhaakaupunkia on tuhottu.
VastaaPoistaMinä olen tainnut käydä tuolla alueella kävelemässä hoitotätini kanssa 80-luvun lopulla. En ollut siis enää hoidossa, vaan kyläilemässä hänen luonaan, sillä hän oli jo muuttanut Kälviälle.
VastaaPoistaEnpä tiennytkään, että alue on noin vanha ja historiallisesti kiinnostava.
Pirkko,
VastaaPoistaKesällä nämä asiat pulpahtavat esiin kovin hyvin. On aikaa kulkea, ihailla ja joskus kauhistellakin.
Onneksi Kokkolassa on nyt Neristan. Luulisin, että he asukkaat ovat siitä ylpeitä.
Rita,
Paljon on hävitetty joka puolella Suomea ja niin käy edelleenkin. Ei ole paneuduttu vieläkään tarpeeksi vanhaan ja arvokkaaseen eikä sen säilyttämistekoihin.
Toivottavasti vähitellen huomataan kulttuurilliset merkityksetkin.
Kokkola kaun istuu vuosi vuodelta. Nyt yllätyin taas positiivisesti.
Deme,
Tuhoaminen saisi jo taantua ja meidän tulisi tunnistaa kulttuuriperintömme.
Johanna,
Vaikka tulipalo on Neristanissa 1600-luvulla riehunut, on jäänyt joitain raken nuksia ja niiden osia jäljelle ja tietysti asemakaava. Se on arvokas kulttuuriperintö.
Viehättäviä kuvia. Minun kotikaupungistani tuhottiin melkein kaikki vanha ja kaunis arkkitehtuuri eli puutalot. Onneksi muualla on oltu viisaampia.
VastaaPoistaAnna Amnell,
VastaaPoistaMurheellisia tarinoita riittää liiaksi asti, ei ole osattu arvostaa ajoissa vanhaa rakennusperintöä.
Rauman puutalo alue taitaa olla pohjoismaiden suurimpia,käymisen ja kokemisen arvoinen useitakin kertoja.
VastaaPoistaKokkolassa olen käynyt usein vaan Neristan on tutustumatta,josko nyt korjaisi tilanteen kun Kokkola kutsuu muutaman pv.n päästä.
Kaunis vanha kaupunki ja korttelit löytyy myös Tammisaaresta.