sunnuntai 15. elokuuta 2010

Hermannin talo

























Talossa asui aikoinaan sekatyömies Hermanni kahden tyttärensä kanssa. Ensimmäisten muistikuvieni aikaan Hermannin vaimo oli jo kuollut. Tyttäret olivat aikuistumassa ja muuttivat jossain vaiheessa työn perässä kaupunkiin. Nuorena Hermanni oli isoissa taloissa renkinä. Kun rengin paikat loppuivat, Hermanni aloitti sekatyömiehenä, metsätöitä, tietöitä ja peltotöitä.  Raskaat työt vaativat veronsa, voimat hupenivat ja tytötkin olivat jo muuttaneet kotoa. Hermanni päätti  löysätä ja aloitti suutarin hommat. Tätä työtä hän teki niin kauan kuin korjattavaa kylältä löytyi.
Nyt on talo autio, portaat ovat lahonneet ja piha ruohottunut. Vain puut kasvavat vuodesta vuoteen rehevinä
***** 

23 kommenttia:

  1. Kiitos, kun kerroit meille Hermannin tarinan...

    VastaaPoista
  2. Voi Hermannia....Talo suree häntä!

    VastaaPoista
  3. Hieno tarina! Se tekee kuvasta vieläkin kiinnostavamman, kaikenlaista sitä on talossa tapahtunut.

    VastaaPoista
  4. Siinäpä jollekulle oiva asumus. Toki kunnostusta vaatinee aika lailla...

    VastaaPoista
  5. Hippokampustaja,
    Autiotaloilla on tarinansa ja minustakin niistä on mukava kuulla. Katselee taloa uusin silmin.

    Kini,
    Hermannilla oli onnellinen elämä - aika ajoi ohi ja Hermanni muutti taivaaseen.

    Susanna,
    Talojen tai autiotalojen tarinat ovat usein mielenkiintoisia. Jos seinät osaisivat kertoa.

    pioni,
    Voisihan siitä jotain saada, mutta Suomessa on tapana vain jyrätä kaikki vanha maan tasalle.

    VastaaPoista
  6. Mainiota! Kuva tarinalla on aina paljon mielenkiintoisempi kuin kuva talosta siellä jossain.

    VastaaPoista
  7. Kaunis, haikea tarina ! Niin paljon elettyä elämää on tuo talo nähnyt ja vanha piha ja puut ovat kauniita !

    VastaaPoista
  8. Jokaisella talolla on oma tarinansa,kuten Hermmannin talolla,kiitos että kerroit.Surullista,että mökki nyt on autio..

    VastaaPoista
  9. Suomessa on kuulemma liian vähän asuntoja...

    VastaaPoista
  10. Mukava kertomus, ennen asuttiin vaatimattomasti.

    VastaaPoista
  11. Komean nöäköinen mökki. Sääli ettei ole käytössä...

    VastaaPoista
  12. Ahkeran ihmisen elämäntarina.
    Autiotalo herättää vielä muistot.

    VastaaPoista
  13. Puut kuiskivat autioksi jääneen talon tarinaa.....

    VastaaPoista
  14. Hieno kuva ja kiva,kun kerroit myös talon tarinan!

    VastaaPoista
  15. Kuva ja tarina antavat elämää kuvallesi :)

    VastaaPoista
  16. lepis,
    Autiot talot herättävät mielenkiinnon, kuka siellä on asuntut ja miksi talo on tyhjillään.
    Tarina talon elämästä herättää saa talon elämään ainakin hetkeksi.

    Nukke,
    Autioiden talojen pihapiirissä asuu haikeus.

    Yaelian,
    Elämä muuttuu ja kaikki mennyt jää.

    isopeikko,
    Ja siitä huolimatta löytyy vielä autioita talojakin

    Unelma,
    Rahaa oli niukasti ja elettiin sen mukaan. Nyt on rahaa, eikä sitäkään ole aina tarpeeksi, kun halutaan melkein kaikkea mitä maan päällä on.

    SusuPetal,
    Taloon kuulunut elämä on osa taloa.

    Jarno,
    Kyllä siitä asuttavan saisi. En tiedä kuka sen nykyään omistaa.

    Korppi,
    Elämä on pysynyt muistissa talon ansiosta. KUn taloa ei enää ole, kukaan ei muista sen asukastakaan.

    kiirepakolainen,
    Puut puhuvat pihapiirin tarinoita.

    Noora,
    Kiitos, tarina kuului kuvaan. Vanhaa on enää vähän tuolla kylällä jäljellä, joten näppäsin viime kesänä talosta kuvan.

    Kuvatar,
    Tarina saa talon elämään kuvassa.

    VastaaPoista
  17. HIENO KUVA JA TARINA ;)
    ihania muistoja on kaikilla taloilla! on kiva kuulla talojen historiaa ;)

    VastaaPoista
  18. Hieno tarina. Vaikka talo rapistuu, niin muistot elävät.

    VastaaPoista
  19. Kahvikissa,
    Miiwi,

    Vain muistot jäävät. Kuva vielä muistuttaa , kun talo on joskus poissa.

    VastaaPoista
  20. Kiitos kertomuksesta. Jokaisella talollahan on oma tarinansa.

    VastaaPoista
  21. Hieno kuvasi ja tarinasi henkii mennyttä aikaa.
    Tekisi mieleni kurkistaa myös seinien sisäpuolellle.

    VastaaPoista
  22. pappilan mummo,
    Taloilla on yarinansa, niitä emme useinkaan tunne.

    Kissapelakuu,
    Pitää joskus käydä kurkkimassa sisällekin.

    VastaaPoista