maanantai 30. elokuuta 2010

Aika tunnustaa

Juuri nyt on aika tunnustaa teille seitsemän seikkaa. Ei kuitenkaan seitsemän kuolemansyntiä. Ne Danten jumalainen näytelmä lajitteli  pahimmasta alkaen näin.
Ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja himo.
Jos olemme rehellisiä tunnustamme jokainen, että olemme jokaiseen näistä synneistä sortuneet. Yrittäkäämme,  että sortuisimme entistä vähemmän.

1.  Olen innokas ideoimaan ja haaveilemaan. Vuosia sitten haaveilin vesitornista, jonka ylimmästä kerroksesta näkisin pitkälle. Ideoin sisustusta, suunnittelin ikkunoita ja kävin muutaman kerran katsomassa (vain ulkopuolelta) määrättyä vesitornia. Haave kuihtui kasaan, kun tilasimme muuttoauton ja muutimme pois.
2.  Rakastan kukkia, viherkasveja, kauniita puistoja ja puutarhoja. Jossain vaiheessa elämääni halusin vaihtaa alaa ja ryhtyä kukkakauppiaaksi. Kävin jo vakavasti neuvotteluja eräästä kukkakaupasta. Suunnitelmiin kuului myös floristiksi opiskeleminen. Jostain syystä en uskaltanut tehdä näin suurta ratkaisua.
3.  Ihailen 1950-60-luvun designlasitavaraa. Olen vähitellen kerännyt tämän ajankohdan lasia vaihtelevalla innostuksella.
4.  Harrastan ruuanlaittoa ja vain hieman leipomista. Tämä ruuanlaittoinnostukseni on kasvanut sen jälkeen, kun aloitin oman Kotona-ruokablogini. Omasta mielestäni tekeminen on kasvattanut taitoa.  
5.  Huumorini ei aina avaudu kaikille. Saatan sen takia tulla väärin ymmärretyksi. Olen kuitenkin aina valmis selittämään ja pyytämään anteeksi. Tarkoitus ei ollut sitä miltä se kuulosti.
6.  Olen seikkailija. En huolehdi etukäteen oudoista ja uusista tilanteista.  Sattumukset ja ennalta arvaamattomuus rikastuttavat elämää.
7.  Sisustaminen on harrastus, joka on seurannut minua lapsuudesta saakka. Jo silloin unelmoin ja haaveilin. Sisustin jopa naapurin kanalankin kodiksi mielikuvissani. Tällä hetkellä kaikki on valmista ja minulla on mahdollista sisustaa vain pienin uudistuksin, kuten kukat, pienesineet, taulut ja tekstiilit. Suurempi ponnistus oli pari vuotta sitten keittiökaapistojen uusiminen ja sehän jatkuu edelleen minusta riippumattomista syistä. Niistä kirjoitin jokunen viikko sitten.

Näihin tunnustuksiin minut haastoivat uusi blogiystävä Sirkka, kulkekaa hänen blogiinsa tästä linkistä ja Tuija, joka on jo jonkun aikaa käynyt meillä Kotona-blogissa ja vähemmän aikaa täällä. Vierailkaa  myös Tuijan puutarhassa  ja kodissa.

Lähetän edelleen haasteen seuraaviin blogeihin, jotka ovat merkinneet itsensä blogini lukijoihin tuohon sivupalkkiin, mutta eivät ole lähettäneet itsestään mitään tietoja vastavierailuja varten - Magdaleena, Anitta Mutanen, Helena, Tarja Bon, jos olette kuulolla viestittäkää itsestänne joko postaamalla ja linkittämällä tai vain kommentoimalla.
Vielä loput kolme  lukijaosiosta niille, joiden blogeissa olen käynyt ja epäselväksi jää ovatko he piipahtaneet täällä viime aikoina  - teille Mirva, Sokrutin ja Tiina  tulee haaste.   
Olohuoneessa kukkivat juuri nyt kehäkukat maljakossa. Kaislikossa suhisee ja loiskahtaa, sorsat uiskentelevat tyytyväisinä. Poikaset ovat varttuneet jo isoiksi aikuisiksi, mutta edelleen ne kulkevat ryhmänä.
Mukavaa viikkoa kaikille.

17 kommenttia:

  1. Ihania kuvia. Kehäkukka on vielä tuomassa kesän aurinkoa syksyiseen tunnelmaan pihalla.

    VastaaPoista
  2. No nyt pääsin kommentoimaan;Bloggeri taas temppuili tuon kommentoinnin kanssa.
    Ah mitkä värit noissa kuvissa.Miten kauniit kukat Aalto-vaasissa,kaunista!
    Kiva oli lukea myös sinun 7 kohtaasi. Se,että kukat ja vanhat design-tavarat ovat mieluisia sinulle onkin tullut monesti esille täällä blogissa,ja "keittiössäsi" olen minäkin monesti käynyt.

    VastaaPoista
  3. Oli arleena ihana lukea tunnustuksiasi..
    Sinulle onkin niin ihanan viihtyisää kodissas: lämpö, tyylikkyys, valoisuus ...

    Niin kauniita ovat nuo kukkaset tuoos aallon maljakossa..
    Juuri tuon värisen sohvan itselleni haluaisin..

    VastaaPoista
  4. Mukavia paljastuksia, osa uusia tietoja, osan jo tiesinkin sinusta. Mutta vieläkään en osaa kuvitella sinua jonkun tietyn näköiseksi.. Jännä juttu. Vai olenko kerran nähnyt vilauksen kampaamokäynnin jälkeisistä hiuksistasi - muistinko oikein?

    VastaaPoista
  5. Yritämpä uudestaan edellinen viesti ei suostunut lähteä eteenpäin. Kauniit ja energiset kuvat!
    Mukava oli lukea seitsemää paljastustasi. Blogissasi on selvästi näkynyt kiinnostuksesi, mutta myös äärettömän hyvä taitosi sisustaa.

    VastaaPoista
  6. Taidat olla rapu!

    Terv. se toinen kenen huumoria ei ymmärretä... ;)

    VastaaPoista
  7. Aika hyvin tunnustuksesi vastaavat blogiasi ;)
    Kukat ja sisustus kulkevat blogisi kulmakivinä, hienoa.

    VastaaPoista
  8. Unelma,
    Nuo kukat raikastavat taas olohuoneen kertaheitolla.

    Yaelian,
    Joskus bloggeri osaa olla oikukas.
    Juu olen bloggailut näistä mieluisista asioista aikaisemmin.

    hanne,
    Kiitos hanne, olikohan se vain kukkien ansiota. Yllättävän pieni elementti kohentaa kummasti ilmettä.

    Minä haluaisin sohvaan ihan luonnonvalkoiset puuvilla huput. Jossain vaiheessa pitää tilata.

    Sooloilija,
    Olen brunette ihan luonnostaan, vaikka väriä on vähän syvennetty. Silmälaseja joudun käyttämään jo seitsemän vuotiaasta saakka. Pitäisikin mennä silmälääkärille taas.
    Olen tainut vilauttaa joskus hiuksiani, mutta nyt ne ovat hieman erilaiset vähän lyhyemmät.

    Marie,
    Se kyllä paistaa silloin tällöin, kiinnostukseni. Vaikka kirjoittelen kyllä kaikenlaista muutakin. Vähän mitä mieleen tulee ja josta on pakko kirjoittaa.

    lepis,
    En ole rapu, olen oinas.
    Mutta voihan ravulla ja oinaalla huumori yhdistyä samoille laduille.

    Zilga,
    Joo niitä on ollut varmaan ihan kyllästymiseen saakka.

    VastaaPoista
  9. Raikkaanväriset kehäkukat tulevat hyvin esille valkoista vasten, terästettynä tuolla mustalla. Upeaa!

    VastaaPoista
  10. Mielenkiintoisia tunnustuksia, luin ne jo eilen, mutta olin väsynyt enkä jaksanut kirjoittaa. Minäkin olen joskus haaveillut kukkakauppiaan urasta, myös aivan puutarhurin. Tyylikästä sinulla on. Hyvä maku ja kiinnostus ovat avainsanoja! Täytyy kurkistaa sinne keittiönkin puolelle.

    VastaaPoista
  11. Kävin lukemassa tunnustuksesi jo eilen, mutta tautiväsymys painoi niin etten saanut asetetuksi kirjaimia peräkkäin.
    Harrastuksesi näkyy kauniista kodistasi ja floristinakin olisit takuulla tehnyt hienon uran.
    Tuo että suunnittelit vesitornin ostoa ja kanalan sisustamista hymyilytti. Haluan painaa kanssasi peukkua, sillä mielikuvittelen vesitornikahvilaa ja entisen sahan miljööseen lomakeidasta..

    VastaaPoista
  12. Sirkka,
    Haaveita pitää elämässä olla ja haaveiden ei välttämättä tarvitse aina täyttyä.
    Jo pelkka kuvitteleminenon hauskaa.

    Hannele,
    Kyllä niin on.

    Kaanon,
    Haaveileminen on suolaa tai sokeria elämässä. Se antaa kipinää ja iloa. Eikä lannista yhtään vaikka haaveet eivät aina toteutuisikaan.
    Sielun siskojahan ollaan, kun haaveilemme yhtä julluista ideoista.
    Sinun haaveesi kuulostaa tosi houkuttelevan ihanalta.

    VastaaPoista
  13. Voi kuinka näyttäviä ja kauniita nuo kehäkukat! Ja sopivat hienosti sisustuskokonaisuuteen.

    VastaaPoista
  14. Suuri kiitos tunnustuksesta:).Upeita kuvia sinulla jälleen kerran.Ja ihania asioita kerroit itsestäsi.sulla on ja on ollut hienoja unelmia.Täytyy myöntää,että floristi/puutarhuri välillä tunkee minunkin unelma-ammatikseni,vaikka edelleen tykkäänkin omasta työstäni kovasti...Ja toisinaan minunkin huumorintaju on vähä outoa,täytyy välillä lisäillä "vitsi,vitsi" sanomisieni perään...

    VastaaPoista
  15. Rita,
    Kiitos.

    Tiina,
    Kiitos, että kommentoit.
    Se on yllättävää, kuinka samoja ajatuksia pyörii muidenkin ajatuksissa.

    VastaaPoista