Satumainen seikkailu Billnäsiin

Billnäsin Ruukin teollisuusmiljöö sijaitsee Raaseporissa Pohjan kunnassa. Ruukki on perustettu 1641. Matkalla sinne eksyimme neljä kertaa ja paluumatkalla vielä kerran. Kaikki alkoi siitä, kun Salon jälkeen Kuninkaantiellä oli tietöiden takia tiesulku ja liikenne ohjattu kiertotielle. Käännyimme väärälle tielle kahdesta vaihtoehdosta ohjauskylttien puuttumisen takia. Kun merenlahti alkoi vilkkua puiden välistä, huomasin että väärään suuntaan mennään. Neuvoa kysyessämme kuulimme, että olemme Teijossa. Takaisin siis ja käännös oikealle tielle. Seuraavan kerran ajoimme harhaan, kun ilmoitin, että käännytään vasemmalle Perniöön. Ihan mukava Perniössä oli piipahtaa. Sieltä osasimme oikealle tielle omin neuvoin. Seuraavaksi käännyimme taas vasemmalle kyltin mukaisesti Pohjan keskustaan. Mutta ei se ollut oikea käännös. Kysyimme taas ohjeet ohikulkijalta. Mutta oli mukava nähdä Pohjan keskusta ja kirkko. Tämän jälkeen saavuimme Billnäsiin. Vastassa olivat kuvissa näkyvät punamullan väriset vanhat ja kauniit puutalot. 

Vehmas vihreys kaunisti kylämaisemaa. Joen toisella rannalla oli Ruukki  välissä kuohui  koski. Kuljimme rannalla vanhojen vesivoimaloiden pihapiiriin. Miten tuonne toiselle rannalle pääsee ihmettelin pihapiiriin tulevalle miehelle. Teidän olisi pitänyt kääntyä sillalle ennen kylätietä ja sieltä Ruukin tielle. No niin taas takaisin, onneksi vain muutama sata metriä.

Vihdoin oikealla rannalla, kuohuvan kosken partaalla ja vastarannalla voimalaitos. Nyt syömään Patruunan ravintolaan, nälkähän retkeillessä on jo tullutkin. 

Tässä rakennuksessa on ravintola ja hotelli Patruunan Majatalo yläkerrassa. 

Vanhan tehdasrakennuksen yläkerrassa on esillä Galleria Forsblomin ja Galleria Uusitalon näyttelyt.. Taiteilijoiden joukko on huippuluokkaa. Kuvassa  taustalla HC Berg Ornaments VII  Visual vortes-Oily colours -akryylia oli mieleeni, vain hinta oli esteenä. Edessä on Martti Aihan Maalarin veistos polycarbonaattia.

Tästä kuvasta saa myös käsityksen gallerian sisätiloista, kuva on otettu sisääntuloon  päin. Halli on montakymmentä metriä pitkä.  Ihastuin Marita Liulian valokuvateoksiin, jotka oli vedostettu akryylille.

 

Kuvassa galleriarakennus, jonka alakerrassa on antiikkiliike. Kävin myös rakennusapteekissa. Se on  hyvä ostospaikka niille, jotka korjaavat vanhaa ja etsivät vaikkapa ovia, ikkunoita, lukkoja, kakluuneja, helloja luukkuineen, takkaluukkuja, lamppuja, hanoja, lavuaareja,  ym vanhaa..  

Vielä viimeinen katse kauniisiin rakennuksiin ennen matkan jatkumista. Suunnistimme täältä vielä Fiskarsiin. Se on toisen postauksen juttu se. Mutta viidennen kerran vielä ajoimme harhaan. Käännyimme taas kahdesta vaihtoehdosta väärään. Ihmettelimme kuinka metsätie on kovin hiljainen. Tosin viljapeltojen ja niittyjen keskellä uinui kaunis kylämaisema. Ihastelimme tätä Suomen kaunista kesää, aurinko paistoi, maisemat olivat paratiisimaiset. Mikäs tässä on eksyessä, ajattelin kun körötimme kohti Fiskarsia.