tiistai 22. kesäkuuta 2010

Aninkaistenkukkulalla

Aninkaistenmäki, se on toinen Turun seitsemästä kukkulasta, jonne nyt kuljemme. Kukkulaa halkoo vilkas Aninkaisten katu, joka on saanut nimensä mäen ja siellä aikoinaan sijainneen kylän mukaan. Kukkulalta löytyy paljon vanhoja kauniita rakennuksia, puistojen ja pihojen vehreyttä.  
 
Seisomme kukkulan laella ja Aninkaisten katu laskee alas Aurajoen rantaan ylittää Tuomikirkkosiltaa pitkin joen ja matka jatkuu loivaa mäkeä ylös Kupittaalle.
Jäämme Aninkaisten kukkulalle ja edessä on Puutori. Torin reunassa on pieni ruusupensaita  pursuava viheralue, sen reunassa on Wäino Aaltosen  Kun ystävyyssuhteet solmitaan-patsas, joka paljastettiin 21.5.1955.  Patsas on pronssia ja jalusta punaista graniittia. Tämä patsas on kaksoiskappale, toinen patsas on lahjoitettu Turun ystävyyskaupungille Göteborgille, jossa sekin paljastettiin toukokuussa 1955. Patsas on kiitoslahja Göteborgille, joka muisti  turkulaisia sodan vaikeina aikoina. Göteborgin kaupunki lahjoitti 1945 lähes jokaiseen turkulaiseen kotiin joulupaketit. 
Puutorilla ei ole varsinaista toritoimintaa. Silloin tällöin siellä järjestetään tapahtumia mm kirjamessuja. Torielämän puuttuessa sen pyöreä komea vessakin on jäänyt alkuperäisestä tarkoituksestaan käyttämättömäksi. Mutta turkulaiset ovat kekseliästä väkeä. Uuttera yrittäjä perusti vessaan ravintolan. Uskoisin, että kesäisin aurinkoisella torilla vietetään aikaa oluttuopin äärellä. Nyt pöydät olivat typötyhjät, mutta kai kesämmällä on väkeä.     
 
Ruusut olivat täydessä kukassa tänä kesäkuun 9. päivänä. Toria reunustavat komeat vanhat kivitalot.
Puutorilta matka jatkuu Brahenkatua alas. Edessä on rautatiealue ja siitä oikealle kulkevat junat Helsinkiin. Kulman takana on linja-autoasema. 
Viimeisenä etappina pysähdymme Aninkaistenkatu 1:ssä .Ammatti-instituutin rinteessä  seisovan patsaan eteen.  Viljo Mäkisen  Hitsaajat kupariveistos betonijalustalla on pystytetty 1968. Patsas on jalustoineen 4,7 metriä korkea valoefektinen taideteos.  Veistoksen yläosassa kimaltavat hitsauskipinät. Veistos on saanut jäädä tähän rinteeseen vaikka Teknillinen Ammattioppilaitos siirtyi pois Peltolaan.
Tässä rinteessä hieman alempana sijaitsee Turun Konserttitalo ja  sen välittömässä läheisyydessa Turun Maakunta-arkisto.

Yliopistonmäki oli ensimmäinen kukkula josta postasin, Aninkaistenmäki on toinen.

14 kommenttia:

  1. Kiitos tästä mielenkiintoisesta retkestä Turun kaupungissa. Odotan jatkoa:)

    VastaaPoista
  2. Kiitos tästä. Kävin samalla lukemassa myös ekan osan, makasin näköjään sen ilmestyessä selkäleikkauksessa, joten jäi lukeminen väliin.

    Kukkulat ja mäet ovat ihania. Kunto pysyi aikanaan hyvänä, kun fillaroi ympäri kaupunkia.

    VastaaPoista
  3. Famu falsetissa,
    Vielä on viisi jäljellä. Samalla tässä tulee infoa patsaistakin, Niiden takaa löytyy mukavaa tietoa ja tietysti taidokasta jälkeä ovat.

    SusuPetal,
    Kukkulat tekevät kaupungista kauniin ja kaupunki avautuu niiden laelta kauniina eteen. Tietenkin kukkuloilla samoileminen on hyvää kuntojumppaa.

    VastaaPoista
  4. Peikko on njoskus miettinyt että joka paikassa on paljon erilaisia patsaita, joist juuki kukaan ei tiedä mitään, tai ei ainakaan kerro. Niistä voisi tehdä vaikka ihan oman valokuvahaasteblogin, mutta haasteblogeja on kyllä ihan tarpeeksi jo. Mukavaa että kerrot patsaista :)

    VastaaPoista
  5. Melkoisesti on puutori muuttunut. Onneksi vanhat talot ovat vielä tallella ja tuo haiseva (ennen vanhaan) vessakin on oikein hieno.

    VastaaPoista
  6. isopeikko,
    Patsaat ohitetaan usein huomaamatta edes niitä. Kuitenkin niiden taakse kätkeytyy usein tarinoita ja useimmat ovat hienoja teoksia, joita on tarjolla kaikelle kansalle katsottavaksi. Jos vain katsoisimme.

    Patsashaaste olisi mukava, vaikka vain pari patsasta omalta paikkakunnalta ja tarinat patsaan takaa.

    Unelma,
    Puutorilla on nykyään tosi hiljaista ja autiota,
    Vessassakaan en ole käynyt, pitäisi käydä joskus ihan mielenkiinnosta.

    VastaaPoista
  7. No nyt alkoi olla meikäläisellekin tuttuja Turun maisemia ;)

    VastaaPoista
  8. Tuli aivan nostalginen olo. Olen viettänyt lapsuudessani paljon aikaani tuon toisena ylhäältä olevan kuvan punertavassa talossa. Oma kotini oli vastapäisessä talossa. Silloin ei paljon kiinnittänyt huomiota ympäristössä oleviin nähtävyyksiin, kaikki oli kuin itsestään selvää. Kiitos mukavista kuvista. Blogissasi on paljon mielenkiintoisia juttuja.

    VastaaPoista
  9. Kiitos esittelystä. Näin kaupungit tulevat tutummaksi sellaisillekin, jotka eivä siellä usein vieraile.

    VastaaPoista
  10. Kiitoksia taas kivasta kiertomatkasta! Mukavaa juhannuksen aikaa sinne!

    VastaaPoista
  11. Näissä kuvamaisemissa kuljen muistoissani. Tätini asui Turussa, siellä käynti oli lapsesta suurta juhlaa. Palutit muistot tuoreina mieleen.
    Aninkaistenkatu heläytti tuttuakin tutumman muiston.
    Hyvää juhannuksen aikaa sinulle!

    VastaaPoista
  12. lepis,
    Tuttuja paikkoja tulee vieläkin, kun kaikilla kukkuloilla pyrähdetään.

    Alma,
    Sinulla on muistoja Turusta ja minulle vasta kerääntyvät Turun muistot. Olen asunut täällä viimeiset 11 vuotta.

    Zilga,
    Tutuiksi sekä minulle että muille.

    Satu,
    Kiitos käynnistä. Hyvää Juhannuksen aikaa sinnekkin.

    Kaanon,
    Mukava jos sait muistot mieleen.
    Aurinkoista JUhannusta sinne myös.

    VastaaPoista
  13. Ihania nuo keltaisen kivitalon ikkunasyvennykset! Turku on hieno kaupunki, etenkin kesällä.

    VastaaPoista
  14. Rita,
    Keltainen talo on kaunis. Mukava katsella hyvinhoidettuja julkisivuja.

    VastaaPoista