Sydän tykyttää
Kädet hikoavat
Pyörryttää
Rajaton vapaus huimaa,
Rajaton vapaus huimaa,
turvattomaksi vangitsee
Hyppy turvaan,
putoat kuin kivi
Olet syntynyt
Päättyy vapaus
Sydän tykyttää
Kädet hikoavat
Huimaa
Hyppy tuntemattomaan,
turvaan
*********
Valokuvatorstai-Runotorstai 163. haaste - Hyppy
Vaikuttava runo! Luin monta kertaa ja mieleeni nousi monenlaisia eksistentialistisia ajatuksia ja tunteita.
VastaaPoistaRunoon sopiva kuva, hyvä ettei oikein näy, mikä tai kuka on hypännyt, ja minne!
Mukava hyppy, pintasukellus!
VastaaPoistaT: http://anuradha.vuodatus.net
Sinne molskahti. Veteen.
VastaaPoistaMeikä ei muuten ole vielä harjoitellut vesiesteitä.
Niissä taitaakin tulla tädille pulmaa.
Täti piti kuvasta ja runosta.
t. Upi
Hyppy tuntemattomaan voi joskus pelottaa.
VastaaPoistaHengästyttävä runo, alkoi huimata.
Ei oo hyppy helppoo...
VastaaPoistaHuikea kuvasi on hienon runon jatke tai ilmentymä. Tykkään.
VastaaPoistaMustaan aukkoon?
VastaaPoistaJoskus täytyy uskaltaa ottaa riskejä ja palkkiona voi olla vaikka vapaus - hieno vastaus haasteeseen!
VastaaPoistaSirri,
VastaaPoistaOlemassaolon vaikeus ja helppous.
Korkeanpaikan pelko ja jännitys.
Hypyn jälkeen aaltojen syleilystä turvaan.
Anuradha,
Sitäkin.
ultra-lord,
Kiitos kun pidit.
SusuPetal,
Huimaus on hypyn esiaste.
Kini,
Tai lopulta on.
Kaanon,
Kuva on odottanut aika kauan hetkeä, jolloin on sopiva päästä julkisuuteen.
Helanes,
Melkein, vesi kannattaa.
Inkivääri,
Hienosti tulkitsit runon. Kiitos sanoistasi.
Hienon hieno ,pidin kovasti.Ja kuvakin sopii siihen hyvin.
VastaaPoistaMietityttävä runo, hyppy tuntemattomaan ja turvaan? Pakopaikkaan?
VastaaPoistaMieli joskus sukeltaa syvyyksiin.
VastaaPoistaKaunis runo ja sorsanpojasta lienee kysymys. Toivottavasti pääsi turvaan.
VastaaPoistaHienoa Arleena! Tätä piti oikein lukea monta kertaa, paljon ajatuksia.
VastaaPoista"Hyppy turvaan,
hyppy tuntemattomaan"
Hui, oikein pelotti hyppy tuntemattomaan, ja muakin alkoi oikein huimata, kun runoasi luin!
VastaaPoistaHieno!
runo herätti muiston koetusta hypystä, juuri tuollaisesta...
VastaaPoistaupea kuva.
Loit tiiviin tunnelman ennen hyppyä. Noin se menee - tykyttää ja kädet hikoavat tuntemattoman lähestyessä. Pakko on usein "hypätä", riskilläkin, yhtälailla voi onnistuakin.
VastaaPoistaKuva sopii ajatuksiin oikein hyvin.
Yaelian,
VastaaPoistaKiitos sanoistasi.
tuulento,
Turvaan ainakin
flora,
Hypyn viehätys on voimakas, tunne vajota
Korppi,
Sorsa onnellisena sukeltaen liukuu
Ari,
Hyppy voi lumota ja vedota toteuttamaan
Harakka,
Huimaus on voimakas tunne, korkealla
Crane,
Hyppy ja sen viehätys jää muistiin
aimarii,
Hienosti tulkitsit runoa. Kiitos
Hyppy turvaan -pitää vain osata uida... :)
VastaaPoistaHyvä uimari - turvassa veden alla
VastaaPoistaAika eläimellinen, vaikka kädet ovatkin :)
VastaaPoistaHyvä runo!
VastaaPoistakahil77,
VastaaPoistaUintitaito ei välttämätön. Ei sitä veteen tarvitse hypätä.
pappilan mummo,
Niin näyttää olevan.
isopeikko,
Eläimellinen ihminen ilmeisesti, voi ollakkin.
kipi,
Kiitos.
Tuliko koitettua laskuvarjohyppyä? :-)
VastaaPoistaRauhallinen kaunis kuva.
Keväistä riemua :)
VastaaPoistaIhanan kesäinen kuva ja hyvä teksti, minunkin piti lukea moneen kertaan!
VastaaPoistaVaikuttava!
VastaaPoistaMonia mielikuvia runo herätti. Lukiessa sitä yhä uudelleen ehtii käydä monta voitettua pelkoa läpi.
VastaaPoistaHieno kuva ja runo sopii hyvin yhteen!
VastaaPoistaTäydet pisteet minultakin:)
VastaaPoistaTimo,
VastaaPoistaHui, nyt alkoi kädet hikoilla siitä ajatuksesta.
Hannele,
Diina,
Oh.show-hoi-ne-ne,
Kiitoksia kommenteistanne.
Pitkospuu
Pelot on tehty voitettavaksi. JOskus se vatii ponnistuksia.
Rauni,
Tapsu,
Kiitoksia sanoistanne.
Tuli mieleen benji-hyppy, voisin tuntea juuri noin, en ole koskaan kokeillut.
VastaaPoistaEnsin ihana kuva vangitsi. Tuollaisen keväisen luonnon ja veden äärellä voi herätä monenlaisia kiihkeitä ajatuksia, mielikin tuntuu vaativan uudistumista,kasvua. Tarvitaan pelottomuutta, uskallusta hypätä tutun turvallisesta, mutta piintyneen kahlitsevasta, vapauttavampaan uuteen.
VastaaPoistaSirokko,
VastaaPoistaMinä hyppäsin korkean kerrostalon katolta, tai kuvittelin. Leijuin tietenkin.
Rita,
Hienosti tulkitsit runon sisältöä, kiitos siitä.
Hyppy päättyy onnellisesti, mutta ennen kuin on turvassa, on joutunut käymään pelon monilla asteikolla ja kehokin sen kertoo, sydämen syke ja hikikarpaloiden virta.
VastaaPoistaTuntemattomaan hyppääminen on dramaattinen kokemus. Vasta kun sen on kokenut, tietää, onnistuiko hyppy.
Lastu,
VastaaPoistaElämään kuuluvat "hypyt" , kuvailit hyvin runon sisällön. Kiitos.
kyllä siitä erinäisiä oireita saa kun hyppää tuntemattomaan, mutta monesti hyppy kannataa
VastaaPoistaIlona,
VastaaPoistaHypyiltä ei voi välttyä
Jee, mua huimas jo ennen huimaus-sanaa =)
VastaaPoistaTämä oli erikoisen hyvä.